Kuvat: Otava / Peppi Lokka
KIRJAT | Paula Hotin palaa kolmannessa Halla-sarjan dekkarissa Skotlannin ylämaille, missä matkajournalisti ja kirjailija vietti kymmenkunta vuotta sitten kesiään kokkina.
”Uskomattoman tuntuisia, mutta silti todellisia seikkoja tulee vähitellen esiin sekä historian hämäristä että valtameren takaa.”
ARVOSTELU

Paula Hotti: Murha Lochinverissä
- Otava, 2026.
- 320 sivua.
Paula Hotti on omistanut Murha Lochinverissä -teoksensa (Otava, 2026) Kyleskun kesälle – eli nuoruutensa ajanjaksolle kokinpestissä pienessä skotlantilaisessa kylässä.
Kirjassa Halla on Skotlannissa asuva suomalainen kokki, joka on sarjan aiemmissakin osissa joutunut tekemisiin murhatapausten kanssa. Samalla hän on tutustunut sekä niihin liittyviin että niitä tutkiviin henkilöihin, ja heistä kaikista on tullut ystäviä.
Nyt tämän hotelli-, ravintola-, kokkaus- ja rikosalalla toimivan joukon on tarkoitus juhlia Alexander-ystävän perimän vanhan kartanon remontin valmistumista. Myös Halla oli ollut mukana kunnostuspuuhissa. Kartano sijaitsee pienellä saarella venematkan päässä Lochinverin kylästä. Kylä on tunnettu herkullisista piiraistaan, joita Hallakin on juuri hakemassa kartanojuhlia varten. Hän kolkuttaa puodin ovelle, mutta kukaan ei tule avaamaan.
Tästä tarina alkaa. Sitä ennen kirjan prologissa on kerrattu lyhyesti sarjan aiempia tapahtumia ja esitelty henkilöitä. Skotlannissa kun ollaan, sukunimistössä on paljon Mac- ja Mc- alkuisia nimiä ja muutama O’-alkuinen myös. Sen sijaan Hallan sukunimeä ei mainita lainkaan, ainoastaan jossakin sivulauseessa huomautetaan, että suomalaisnimi on paikallisille liian hankala.
Halla on reipas ja nokkela nuori nainen, utelias ja rohkea myös. Kokin työnsä ohella hän kirjoittaa omiin kokemuksiinsa perustuvaa uutta rikosromaania, eli hahmolla on aika lailla yhtymäkohtia tämän dekkarin kirjoittajaan. Kummallakin sattuu olemaan myös Ernesti-niminen länsiylämaanterrieri.
* *
Jännityskirjallisuuden kirjo lienee yhtä laaja kuin kaunokirjallisuudenkin, mutta arvostus on huomattavasti vähäisempää. Menestystä toki riittää silti. Yhteinen nimittäjä ”rikos” mahdollistaa ääripäidensä väliin monenlaista. Mihin asettunee Murha Lochinverissä akselilla raa’at rikosromaanit – humoristisella otteella kirjoitetut jännärit?
Kirjan takakannessa sanotaan, että teos on ”hurmaava dekkari täynnä murhia”. Kansien sisäpuolella murhia ei sentään pidetä hurmaavina, vaan pelottavina ja käsittämättöminä. Juoneen kietoutuu monenlaisia hämmentäviä sivupolkuja, jollaiset kuuluvatkin lajiin.
Kirjailija Paula Hotti on rakentanut teoksensa tavalla, jota kutsuisin ”kamera kiertää” -tekniikaksi. Kirjan luvut ovat useimmiten lyhyitä ja selkeitä, kuin elokuvan kohtauksia, jolloin laajahkon ja polveilevan kokonaisuuden voi ottaa haltuun asteittain. Se, miten nämä eri osiot liittyvät toisiinsa – tai liittyvätkö mitenkään – selviää tietysti lopuksi.
Sitä ennen lukija ehtii ihailla Skotlannin ylämaan uljaitten ja karujen näkymien lisäksi myös kevään kukintaa ja meren loisketta sekä tutustua Lochinverin kyläelämään. Seudun kehutut piiraatkin maistuisivat! Opin senkin, että sana ”munro” tarkoittaa suosittuja patikointiin ja kiipeilyyn soveltuvia skotlantilaisia vuorimuodostelmia. Tässä teoksessa ei kuitenkaan kiipeillä, vaan liikutaan enimmäkseen vesillä ja rantamaisemissa.
Rauhallisen pikkukylän pinnan alla on meneillään moniakin eri suuntiin osoittavia epäilyttäviä tapahtumia, mutta mikään ei tunnu yhdistävän niitä toisiinsa saati koko kyläyhteisöä yllättäneisiin murhiin. Tutkimukset on lopulta ulotettava paikallishistoriaan ja menneisiin, hämärän peittoon jääneisiin asioihin. Sieltä kumpuaa jotakin outoa. Niinpä nekin seikat, jotka aluksi näyttivät liittyvän pelkästään kylän asukkaisiin ja heidän edesottamuksiinsa, kurottuvatkin yllättävän lähelle Hallan ja hänen ystäviensä lomapäivien viettoa syrjäisellä saarikartanolla.
* *
Sarjan nimihenkilö Hallan valppaus ja omatoimisuus ovat hyödyllisiä ominaisuuksia juonenkehittelyssä, mutta pääasia kirjassa on toki rikosten selvittely. Siihen tarvitaan ammatti-ihmisiä, joita Hallan ystäväpiiriin onneksi kuuluu. Ja taas käy niin, että iloiseksi tarkoitetun yhdessäolon tunnelma muuttuu tapahtumien alkaessa kalvaa kartanossa majailevien mieltä.
Paula Hotti kirjoittaa notkeasti ja sujuvasti edeten. Dekkarien lajityyppiin olennaisina kuuluvat ”väärät epäilyt” tai huomaamatta jäävät johtolangat ovat osa rikoskertomusta, jota elävöittävät myös muutamat eksentriset persoonat antaen lisäväriä kokonaisuuteen. Uskomattoman tuntuisia, mutta silti todellisia seikkoja tulee vähitellen esiin sekä historian hämäristä että valtameren takaa. Lukijana protestoin ainoastaan sitä, että tarinassa on aivan suotta mukana joitakin henkilöitä, joita ei tarvittaisi edes hämäysmielessä vyyhtiä sotkemaan.
Pohdin syytä tällaisten, mielestäni irrallisten henkilöhahmojen mukaan ottamiseen ja päädyin siihen, että Halla-tarinathan saattavat jatkua, jolloin saman, lukijoillekin jo tutuksi tulleen porukan halutaan pysyvän koossa. Ehkä näistä tämän tarinan kannalta ylimääräisistä henkilöistä kuullaankin myöhemmin lisää, kukapa tietää. Mutta juuri nyt kirjailijan ratkaisu tuntuu häiritsevältä.
Ritva Alpola
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mitä Jeesuksesta tiedetään ja mitä kuvitellaan – arviossa Historian Jeesus ja salaliittoteoriat
KIRJAT | Matti Kankaanniemi on kirjoittanut kansankielisen mutta tieteellisesti pätevän johdatuksen Jeesuksen historiallisuutta koskeviin kysymyksiin.
Rikkaasti kuvitettu kasvutarina – arviossa Taru Kumara-Moision ja Rimma Erkon Kaislankuiske
KIRJAT | Kaislankuiske on ajankohtainen, informatiivinen, hellyttävä, hauska, oivaltava ja tunnetaitoja opettava lastenkirja.
Waltarin tunne-elämän kriisit heijastuivat klassikkokirjan hahmoihin – arviossa Panu Rajalan Sinuhen synty
KIRJAT | Sinuhen synty on peräti 45. Panu Rajalan teos. Mika Waltarin lisäksi Rajala on tutkinut monia muitakin kotimaisen kirjallisuuden mestareita, kuten Sillanpäätä, Leinoa, Kiantoa ja Meriluotoa.
Markku Henrikssonin Yhdysvallat on toista maata -teos on valitettavan ajankohtainen
KIRJAT | Harva on se hetki, jolloin Yhdysvallat ja sen nykyinen johto eivät ole uutisvyöryssä. Toisaalta tämä demokratia täytti hiljattain peräti 250 vuotta.




