Musiikki on yhtä tehokas kuin lääke

Mari Tervaniemi. Kuva: Helsingin yliopisto

Kirsi Haapamatti, teksti

Ahdistuneisuudesta ja masennuksesta kärsivät potilaat pääsivät musiikkiterapiaan soittamaan soittimia. Monella ei ollut minkäänlaista soittotaustaa, mutta niin vain tutkimuksessa selvisi, että musiikilla oli yhtä vahva vaikutus kuin lääkityksellä. Erityisesti mielimusiikki aktivoi aivoissa yleisiä tunne- ja palkitsevuusmekanismeja, dopamiinia ja endorfiinia erittyy. Suomalainen vaikuttavuustutkimus näytti, että musiikkiterapia yhdistettynä tavanomaiseen hoitoon on monin verroin tehokkaampaa kuin tavanomainen hoito yksistään.

– Tämä on mielestäni kova tutkimuslöydös, Mari Tervaniemi sanoo.

Hän lisää, että neurologisten sairauksien osalta musiikin kuuntelu on ollut osana Käypä hoito -suosituksia jo noin kymmenen vuoden ajan. Musiikki on mainittu aivohalvauspotilaiden akuuttivaiheen hoitona. Musiikin on havaittu vähentävän kipulääkkeiden tarvetta leikkausten jälkeen, auttavan puhekyvytöntä afasiapotilasta löytämään sanoja, kohentavan Parkinsonin tauti -potilaiden kävelykykyä ja vähentävän muistisairaiden käyttäytymishäiriöitä.

– Suomi on ihan edelläkävijä musiikkilääketieteen tutkimuksessa ja musiikin hyvinvointivaikutusten hyödyntämisessä. Myös musiikin oppimisessa ja opettamisessa olemme pioneereja: Esimerkiksi muskari eli musiikkileikkikoulu on suomalainen keksintö.

Mari Tervaniemi työskentelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimusryhmänsä on osa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikköä, jota johdetaan Jyväskylän yliopistosta. Siihen kuuluu myös tutkimusryhmiä Helsingin yliopiston psykologian laitokselta. Tervaniemi on tutkinut jo vuosikymmenten ajan musiikin havaitsemisen ja oppimisen sekä kuntoutumisen aivoperustaa. Parhaillaan hän tutkii, voiko kielten tai kaveritaitojen oppimista edistää musiikin avulla lapsuudessa ja kouluiässä.

Mari Tervaniemi osallistuu Kulttuuritoimituksen Finlayson Soi – Kaustisen etkot -festivaalilla (12.–13.6.2026) käytävään Aivot sulaa -keskusteluun, jonka teemana on musiikin parantava voima. Tampereen Finlaysonin alueella Työväenmuseo Werstaan Bertel-salissa (2. krs) järjestettävä keskustelu käydään lauantaina 13. kesäkuuta klo 15–15.25.

Sävel suruun, nuotti nauruun

Mitä musiikki sitten tekee aivoissamme, miksi musiikin kuuntelu tuntuu, saa aikaan tunteita – jopa niin vahvoja, että nuo tunteet voivat parantaa oloamme ja jopa sairauksia?

Mari Tervaniemi sanoo, että musiikki ja muut äänet aktivoivat aivoalueista aivojen keskiosien tumakkeet ja ohimolohkojen sivupinnan kuuloaivokuoren. Kuunteluun tarvitaan myös otsa- ja päälaenlohkojen tarkkaavaisuutta sääteleviä alueita.

– Vaikutukset tunteisiimme ja vireystilaamme puolestaan nojaavat syvien rakenteiden limbiseen järjestelmään. Soittaminen ja laulaminen ei onnistu ilman motoriikan säätelyä, josta huolehtivat aivokuoren päälaenlohkon alueet ja pikkuaivot.

Aivojen sisälieve liittää musiikin havaitsemiseen tunteet. Hypotalamus muuttaa tunteen näkyväksi: kyynelehdimme, ilmeilemme ja pulssimme kiihtyy.

Se aivojen rakenteesta, mutta miten homma siis oikein toimii? Tervaniemi koettaa selittää maallikkotasoisesti:

– Musiikin tunnevaikutukset perustuvat osin musiikin omiin ja osin opittuihin prosesseihin. Nopea duurimusiikki yhdistetään usein iloon ja hidas mollimusiikki suruun jo lapsuudessa. Mikäli kuullaan tuttua musiikkia, siinä yhdistyvät myös aiemmat, mahdollisesti jo osittain unohtuneet kuuntelutilanteet ja musiikin peruspiirteiden assosiaatiot tunnevaikutuksiin. Tässä on paljon vaikutusta oman kulttuurin musiikilla – me suomalaiset olemme mollikansaa, jossain muualla mennään reippaampaan tahtiin.

Tervaniemi sanoo, että tutkimuksissa on yritetty myös kyseenalaistaa, että miten surullisen musiikin kuuntelemisella voisi olo parantua. Se kuulostaakin hieman paradoksaaliselta, mutta sen voi tulkita näin:

– Kyse on tietyllä tapaa katharsiksesta. Ihmiselle voi olla tärkeää olla surussaan riittävän kauan, musiikin tukemana. Se ei toimi, että surullisena kuuntelet väkisin iloista musiikkia ja tulisit siitä tuosta vain iloiseksi.

Harmonikkataiteilija ja hoivamuusikko Maria Kalaniemi on keskustelemassa Finlayson Soi -festivaalin yleisötilaisuudessa lauantaina 13.6. klo 15 Mari Tervaniemen kanssa musiikin parantavasta voimasta. Kuva: Mikko Vattulainen

Musiikki liikuttaa ja lisää ostohuumaa

Tietoa musiikin vaikutuksista ihmisaivoihin ja ihmisen käyttäytymiseen hyödynnetään myös ”pahaan”. Tervaniemi sanoo, että meidän olisi ihan hyvä olla tietoisempia siitä, miten eri tavoin meitä manipuloidaan musiikin avulla.

– Se on oma markkinoinnin lajinsa. Tiedetään, millainen musiikki saa ihmiset syömään nopeammin, kävelemään kauppakeskuksen läpi vauhdikkaammin tai luomaan kiireen tunnun alennusmyynneissä. Jos ravintolassa soi klassinen musiikki, ravintola mielletään kenties hieman kalliimmaksi, mutta laadukkaammaksi paikaksi kun jokin toinen.

Musiikki rauhan asialla

Kansanmusiikki on Mari Tervaniemelle tärkeää. Hän kuvailee kansanmusiikin merkitystä kansojen ja kulttuurien yhdistäjänä, ymmärryksen välittäjänä. Musiikin avulla voi myös oppia vierasta kieltä.

– Eri maiden ja maanosien musiikki heijastaa jokaisesta kulttuurista paljon. Uskon, että opimme muista kulttuureista kuuntelemalla niille ominaista kansanmusiikkia. Varsinkin näinä aikoina tätä ymmärrystä pitäisi lisätä.

Kansanmusiikkiin liittyy voimakkaasti myös yhteisöllisyys.

– Kansanmusiikissa on usein aika yksinkertaiset melodiat ja helposti omaksuttavat, toisteiset sanoitukset, joita sitten toki muunnellaan. On helppo yhtyä yhteiseen soittoon, lauluun ja tanssiin. Kun musiikissa on tarpeeksi tuttuja elementtejä, se vaikuttaa myös siihen, että musiikin tahdissa tekee mieli liikehtiä.

Tervaniemi on ihastunut kotimaisen kansanmusiikin lisäksi myös muiden maiden musiikkiperinteeseen. Häntä kiehtoo se, mitä musiikki eri kulttuureissa merkitsee.

– Afrikassa musiikki ja tanssi kuuluvat monesti tiiviisti yhteen, ne ovat yhtä ja samaa. On myös kulttuureja, joissa on absurdi ajatus, että yksi soittaa ja sata kuuntelee. Musiikki mielletään aina yhteisölliseksi toiminnaksi.

Kulttuuritoimituksen järjestämä festivaali Finlayson Soi – Kaustisen etkot 12.–13.6.2026 Tampereen Finlaysonin alueella nostaa tänä vuonna teemakseen musiikin parantavan voiman. Festivaalilauantaina järjestetään Työväenmuseo Werstaan Bertel-salissa klo 15 alkaen Aivot sulaa -keskustelu, johon myös Mari Tervaniemi osallistuu. Jutun lähteenä käytetty Aivosäätiön julkaisemaa artikkelia Miten musiikkielämys syntyy ja vaikuttaa aivoissa.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua