Borderterrierin arjessa tapahtuu pieniä suuria asioita – arviossa Jari ja Kati Tervon Ukko ja onnen aika

Kuvat: Niclas Mäkelä / Otava

Ukko ja onnen aika (Otava, 2026) on kolmas kirja Jari ja Kati Tervon perheen pienimmästä mutta ei huomaamattomimmasta jäsenestä, Ukosta. Ukko on koira, borderterrieri. Hän muutti perheeseen vuonna 2020.

Kirjailijapariskunta pohtii kirjassa asioita, jotka ovat tuttuja monille lukijoistakin. Luulisi, että Ukon arki on aina samanlaista, mutta näin ei ole. Ukon arjessa tapahtuu pieniä suuria asioita, niin sisätiloissa, ulkoillessa, kaupungissa kuin mökillä.

Vaikka kirjan pääosaan on nimetty Ukko, kertovat Tervot paljon myös henkilökohtaisista asioistaan sekä ajatuksistaan maailman tilanteista: säästä, omasta terveydentilasta, presidentinlinnan juhlista, uutisista, television tarjonnasta sekä asuinympäristöstä maalla ja kaupungissa – siis elämästä yleensä. Kaikki tämä kertoo samalla myös Ukosta, jonka onnen aikaa on elämä näiden kaikkien Tervojen kanssa.

Myönnän, olen heikkona koiriin. Jopa niin heikkona, että huomaan usein juttelevani vieraille koirille, jos omistajat ovat suosiollisia. Elämäni treffit olivat Elvis-nimisen kultaisennoutajan kanssa; hänen omistajansa pyysi seurustelemaan koiransa kanssa sillä aikaa, kun hän kävisi kaupassa. Istuimme Elviksen kanssa Fazerin kahvilassa ja tuijotimme ihmisiä. Olen varma, että Elvis nyökkäsi joka kerta, kun huomautin jostakin.

Asiaan. Tervojen kirjan keskeistä antia ovat myös tunnelmat. Näinä aikoina tunnelmat ovat usein synkkiä johtuen maailman poliittisista päätöksistä. Kirjassakin aihetta käsitellään ja mietitään mitä jos. Hyvä on se, että kirjoittajat tuntevat historian. Tervot pohtivat miten voisi säästyä pahimmalta, jos vallankäyttäjät innostuvat liikaa. He päätyvät ajatukseen, että onneksi heillä on Teisko.

Koti ja ympäristö sekä erityisesti Teiskon kesämökki, jossa perhe viettää kesäisin kolme kuukautta, ovat paikkoja, joista jokainen perheenjäsen on tehnyt omansa ja löytänyt omia nurkkia kirjoittamiseen – ja Ukko mukavia koloja ja sohvannurkkia ja Jari valmiiksi lämmitetyn pedin, kuten kaupungissa. Teiskon ikkunasta näkyy Näsijärvi, kauneus ja hiljaisuus, kodin ikkunasta puolestaan Itämeri, komeat laivat ja ihmiset. Molemmat jaksavat ihmetyttää ja ilahduttaa koko perhettä.

Jarin ja Katin poika Kalle on jo aikuinen ja asuu ukrainalaisen avovaimonsa Arinan ja heidän kissansa Morganan kanssa samassa kaupungissa. Myös Arinan vanhemmat asuvat Suomessa, entisistä elokuva-alan ihmisistä on tullut ompelija ja bussikuski. Ukrainan sota tulee lähelle, kun Arina käy äitinsä kanssa isoäidin syntymäpäivillä pikkukaupungissa Ukrainassa. Kuvaus elämästä sodan ympäröimänä palauttaa lukijan maanpinnalle.

Kaikilla näillä tarinoilla on sama vaikutus kuin aikaisemminkin. Ne kertovat asioista ja tapahtumista kevyesti ja hauskasti, tavalla jonka vain ammattikirjoittajat osaavat. Keveyden takana on kuitenkin samalla vakavaa ja rohkeaa kerrontaa.

Kirjassa kuvaillaan Ukon touhuamisen kautta mökin pihan kasvit, niiden hoidot, uusimiset ja kasvatukset. Lopulta kyse on ihmisten, jo eläkeikään ehtineen pariskunnan arjen iloista ja suruista. Toinen tuntee linnut ja huomioi niiden elämän pihapiirissä. Toinen ei tunne ja kertoo siksi sen toisen kertoneen hänelle mistä milloinkin on kysymys. Pariskunnan tapa kirjoittaa vuorotellen on mainio.

Vaikka kysymyksessä on jo kolmas Tervojen Ukko-kirja, toistoa ei juurikaan ole. Ukko ja onnen aika on tasokasta viihdekirjallisuutta, jossa jokainen kohtaus on selvästi lukijan nähtävissä. Hyvää kesälukemista juuri kesää odotellessa tai talven pimeisiin päiviin ja iltoihin, kevättä odotellessa.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua