Suomalaisena Piilaaksossa – arviossa Kasvun kaava, Mårten Mickosin opaskirja startup -yrityksen johtamiseen

Kuva: Marek Sabogal

Mårten Mickos on kirjoittanut teoksen Kasvun kaava (Otava, 2025), joka on yhtäältä omaelämäkerta ja henkilökuva Kalifornian Piilaaksossa puolet elämästään viettäneestä suomenruotsalaisesta diplomi-insinööristä ja toisaalta startup-yrityksen johtamisen ja psykologian oppikirja.

Teksti on sujuvaa ja hyvin jäsenneltyä asiaproosaa. Teos on huolellisesti laadittu ja hämmästyttävän hyvin kirjoitettu, vaikka suomi ei ole sen paremmin tekijän äidinkieli kuin työkielikään.

Mickos on toiminut kolmen startup-yrityksen toimitusjohtajana (MySQL, Eucalyptus Systems, HackerOne). Kunkin yhtiön vaiheet käydään läpi, mutta ei kronologisella eikä tiiviillä case study -tyyppisellä tavalla, vaan henkilövetoisena kertomuksena ja täydennettynä usein anekdootein. Tämä viittaa siihen, ettei teos perustu päiväkirjoihin vaan muistikuviin.

Yhteistä kolmelle yhtiöille on, että Mickos on kehittänyt niitä pääomasijoittaja Benchmark Capitalin tuella. Yhtiöiden tietä menestykseen ovat siivittäneet vahva tiimityö, tehokas johtoryhmä, toimivat henkilökemiat ja korkea integriteetti. Toisaalta kolme tarinaa ovat silti keskenään erilaisia: MySQL osoittautuu odottamattomaksi menestystarinaksi, suomalaisittain yksisarviseksi, joka myydään Sun Microsystemsille miljardilla dollarilla. Privaattipilvipalveluja tuottava Eucalyptus Systems on taistelutarina hengissä pysymisestä ja samalla tiimityön kultainen oppitunti ja vuoristorata, joka päättyi hyvin. HackerOne on kategoriatarina tuottamalla tietoturvapalveluja, ns. hyvishakkerointia, jopa Yhdysvaltojen puolustusministeriölle Pentagonille. Tällaisia palveluja ei aikaisemmin ollut tarjottu ja sen käyttöön piti opastaa.

* *

Mickos on tarttunut kirjan tekemiseen ja kasvun kaavan esittelemiseen kuin startup-yritykseen. Hän omaksui jo opiskeluaikanaan elämänasenteeksi halun kehittää itsessään viisautta. Kun MySQL myytiin, Mickos piti sapattivapaan tutkiakseen teknologian trendejä ja kehittyviä markkinoita. Hän päätti lähteä jollakin tavalla mukaan kaikkiin kolmeen keskeiseen trendiin: sosiaaliseen mediaan, mobiiliteknologiaan ja pilviteknologiaan. Hän on lannistumaton eikä hänellä ole epämukavuusaluetta, erikoisalaansa ovat ”ohjelmistotekniset markkinamullistukset”.

Piilaakso (Silicon Valley) on oikealta nimeltään Santa Clara Valley. Kutsumanimi on vakiintunut alueella toimivien yritysten käyttämän raaka-aineen perusteella. Piilaakso-teemasta huolimatta teos on sangen Suomi-henkinen. Henkilöhakemistossa on yli 20 suomalaista nimeä, MySQL:n eräät yritysjärjestelyprojektit ovat nimeltään Cronstedt ja Sveaborg ja puhelimitse järjestetyssä henkilökuntapalaverissa Mickos laulaa organisaation suureksi iloksi Helan går -juomalaulun.

Teos huokuu nostalgista Otaniemi-ihailua ja Piilaakso on ”Aikuisten Otaniemi”. Suomalaisista innovaattoreista mainitaan Jarkko Oikarinen (IRC), Linus Torvalds (Linux) sekä yksilön roolin merkityksen yhteydessä Gottfrid Strömberg, jonka perintö elää kahdessakin suuryrityksessä (ABB, Kone). Lähes ainoa kriittinen, peräti nelisivuinen henkilökuva koskee suomalaista matemaatikkoa, joka myi startup-yrityksensä alihintaan MySQL:n kilpailijalle ja jolla sukunimensä vastaisesti oli siten huono tuuri. MySQL:n tultua myöhemmin yrityskaupan kohteeksi hän olisi ansainnut yli kymmenen kertaa enemmän.

Kuva: Otava

* *

Suomalaisten vahvuuksia on kolme: ryhmähenki, rehtiys ja luova hulluus. Lukija jää pohtimaan, liittyykö lähdekoodien avoimuus (Linux, MySQL) näihin ominaisuuksiin, vaikka MySQL oli todellisuudessa ruotsalainen osakeyhtiö, jonka kirjanpitovaluutta oli euro ja päämarkkina puolestaan Yhdysvallat. Lisäksi on melko harvinaista, ettei omaelämäkerrassa mainita perheestä sanaakaan.

Aleksis Kiveäkin siteerataan: ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi.” Varsinainen idoli vaikuttaa olevan kuitenkin kenraalimajuri Jakov Kulnev, J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ainoa venäläinen, jolle on omistettu oma runo. Kulnev on esikuva johtajalle, joka on samaan aikaan pehmeä ja vaativa. Kulnevin tavoin Mickos laittaa itsensä likoon joukkojensa edessä ja osoittaa myös luovaa hulluutta sitouttamalla henkilökuntansa tulostavoitteeseen, jonka saavuttaminen antaa henkilöstölle oikeuden parturoida hänen tukkansa, sekä järjestämällä johtoryhmälleen täydellisenä yllätyksenä yksityisjetillä matkan Las Vegasiin Elton Johnin konserttiin.

Mickos myös kertoo omista virheistään, koska niistä oppii ja ne ovat hyödyllisiä. Piilaakson opetus on se, että on tuhoisampaa olla hidas kuin epätäydellinen. Suomalainen perinne on käytännössä päinvastainen, ”hosumalla ei tule hyvää”.

Slushin perustajiin kuuluva Peter Vesterbacka on kertonut, että häntä pidettiin hulluna, kun hän alkoi puuhata kasvuyritystapahtumaa Suomeen. Erään seminaarin paneelikeskustelussa, jossa Vesterbacka esiintyi yhdessä Risto Siilasmaan kanssa, kuulin hänen tarinansa siitä, miten Slush syntyi vuonna 2008. Vesterbacka oli pitänyt luentoa taloustieteen opiskelijoille ja kysynyt, kuinka moni heistä voisi harkita ryhtymistä yrittäjäksi. Vain kolme kättä oli noussut. Vesterbacka oli suuttunut tästä ja sisuuntuneena päättänyt, että Suomeen tarvitaan lisää nuoria kasvuyrittäjiä ja että projekti voitaisiin aloittaa perustamalla tapahtuma, joka nimetään loskasään mukaan (engl. slush).

* *

Teos tarjoaa liudan erinomaisia pelkistyksiä, joista mainitsen joitakin esimerkkejä. Pääomasijoittajan kolme kriteeriä startup-yritykselle ovat sen kohdemarkkinat, perustajat ja poikkeuksellisuus. Startup-yrityksen toimitusjohtajan tärkein tehtävä on rakentaa ja johtaa johtoryhmää. Perustajan ja yrittäjän kolme menestymisen kriteeriä ovat ajatuksen kirkkaus, ahkeruus ja kyky innostaa muita; epäonnistumisen syyt puolestaan toiveikkuus, amatöörimäisyys ja vääristynyt huomio. Rahoituskierros kannattaa osittain nähdä muotinäytöksenä. Yrityskulttuurissa etenkin avoimuudella on valtava merkitys. Voittava asenne tarkoittaa toimijuutta, rohkeutta, uteliaisuutta ja inhimillisyyttä. Voittavan asenteen sisältöä vahvistetaan Albert Camus -sitaatilla: ”Talven syvyydessä opin lopulta, että sisälläni oli pysyvä kesä.”

Yksilön merkityksen korostaminen heijastaa teoksen amerikkalaisia piirteitä: ”Kasvun kaava löytyy jokaisesta meistä.” Osa iskulauseista kääntää päälaelleen etenkin perinteiset suomalaiset uskomukset, kuten ”if there is no conflict, there is no interest”. Lisäksi Mickos siteeraa joitakin yhdysvaltalaisia johtamistaidon konsultteja: ”paras tapa ennustaa tulevaisuutta on luoda se”, ”vain uskomalla tulevaisuuteen voimme rakentaa sen”. Hän korostaa toistuvasti tiimin keskeisten jäsenten, henkilövalintojen onnistumisen ja integriteetin merkitystä.

* *

Teoksen jakso 5 ”Miten Suomi nousee?” sisältää voimakkaan elinkeino- ja teollisuuspoliittisen manifestin. Mickos nimeää useita kasvun teollisuudenaloja: T&K/digitalous, vihreä siirtymä, syväteknologia, kuluttajatuotteet, finanssiala ja tekoäly. Vaikka näissä ehdotuksissa ei sinänsä olekaan uutuusarvoa, Mickos on eräänlainen toisinajattelija. Hän ei nojaa valtiouskoon, ei lobbaile verotusta ja norminpurkua eikä siksi kenties ole suosittu, vaan hänet voidaan kokea ehkä vieraaksi Suomessa.

Toisaalta Mickos vastustaa yritystukia ja ihmettelee, miksei lisätä startup-kannusteita. Tällä tavalla hän edustaa todellista eikä näennäistä markkinataloutta, eikä sitoudu suomalaiseen valtioriippuvaiseen sekatalouteen, jossa eturyhmät yrittävät kahmia itselleen etuja valtiolta. Mickos näkee valtion roolit suppeammin: työmarkkinat, maahanmuutto, tekoäly, verotus, rahoitus, asennekasvatus ja priorisointi (start-up). Yhteiskunnan tulisi kasvun varmistamiseksi ottaa erityshuomion kohteeksi nuoret, rahan suotuisat olosuhteet ja teknologia.

Teoksesta välittyy epäusko siihen, että poliitikot voisivat näyttää suuntaa ja olla muutoksen ajureita. Mickos suhtautuu politiikkoihin pesänhoitajina ja antaa ymmärtää, että ammattipoliitikot ovat yksi Suomen ongelmista.

Ilkka Harju

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua