Klasarin paras kaupparatsu – Anne Välinoron kolumni UMK-finaalista

Linda Lampenius. Kuvat: Susanna Lyly

Olisihan se taas aika.

Kun UMK on treenannut suomalaisia ja Yleä euroviisuisännäksi jo vuosien ajan ja Tampereen Nokia Areena todettu loistopaikaksi ison festarin järjestämiseen, niin Käärijän ja Lordin viitoittamalla tiellä jatkettakoon voittoon saakka.

Mikä sen estää? Ei mikään. Mutta euroviisuvoitossahan on puolet sattumaa. Eurooppa äänestää mitä äänestää, mutta presidenttimme vauhdikas ja rento imago saattaa innostaa äänestämään jopa jo sen vuoksi Suomea, kappaleesta riippumatta.

Etta. Kuva: Susanna Lyly

* *

15 000 ihmistä täytti lauantaina, Kalevalan päivänä, ratapihan jättisiilon.

Siellä on kivaa. Nautin Euroviisuista, ja dinosauruksena minulla on niistä noin kuuden vuosikymmenen kokemus, siitä kun telkkari Iisalmen Koivuniemelle kannettiin.

Ja nyt kun jokainen kynnelle kykenevä voi osallistua livenä karsintaan paikan päällä, Suomen suurin musiikkishow kannattaa kokea.

Senkin takia, että tässä Ylen ammattitaito on täydesti käytössä.

Marsut ja moppaajat, laatikonliikuttajat, puomimiehet, kuvaajat ja varjoilla valaisua säätävät tekevät työtään mielettömällä nopeudella ja varmuudella.

Solistit harjoittelevat viikkotolkulla ja kenraali vedetään show-harjoituksena yksi yhteen itse kisan kanssa.

Paikalle ovat tervetulleita kaikki iästä, toimintakyvystä ja kansallisuudesta riippumatta. Ja niin meitä olikin.

Euroviisut kuuluu kaikille. Eläköön viimeinen yhtenäiskulttuurin Linnake!

Erika Vikman. Kuva: Susanna Lyly

* *

Ihan tykkään näistä kaikista, mutta mikä onnistui parhaiten liveshow’ssa, oli kyllä Komiat, Linda ja Antti Paalanen.

Komiat ja Lululai, suomalaisen lavatanssin ikioma jukebox, kaikulallattajat pelaa ilolla yhteen.

Linda on ollut suomalaisen klasarin paras kaupparatsu ever. Linda osaa show’n ja soiton, antoi lopulta köniin Peter Nygårdille ja on upean näköinen.

Pete Parkkonen menee kyytipoikana. Lieskojen takaa häkistä kypsää naista janoava poikanen lämmittää niin puumaa kuin puutunuttakin.

Antti Paalanen. Kuva: Susanna Lyly

* *

Entä takafledasta innostunut Alavuden Antti? Kurkkulaulu on vaikea miksattava vahvaan taustaan. Kargyra kuulostaa kivalta, mutta saattaa olla liian weird isolle yleisölle.

Silti: karvakuontaloiden kantamat kakkarat ja hanuri ruokkivat nukketeatterisuontani täysillä.

Anne Välinoro

LUE LISÄÄ: Rennyn ja Lindan kesytön ja ainutlaatuinen elämä – mitä uutuuskirjat kertovat elokuvaohjaaja Harlinista ja viulisti Lampeniuksesta?

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua