Alina Tomnikov. Kuva: Miikka Pakarinen / Cinemanifest
ELOKUVA | Onko mahdollista vapautua traumoista? Josefina Rautiaisen elokuva terapiaprosessista on jännittävä, tummasävyinen draama, joka ei tallaa toivoa.
”Huutaminen on tärkeä osa riitelemisen dramaturgiaa.”
ARVOSTELU

Huutamisen taito
- Käsikirjoitus ja ohjaus: Josefina Rautiainen
- Pääosissa: Jonna Järnefelt ja Alina Tomnikov
- Ensi-ilta 31.10.2025
Jonna Järnefeltin herkkyyden ja pidättyvyyden välisellä tasapainolla taidokkaasti luoma hahmo on uskottava psykoterapeutti Anu. Keskiössä on hänen potilaansa, lapsuudessa traumatisoitunut Heloisa, jota Anu lähestyy terapeuttina oikeaoppisen varovaisesti.
Terapiaistunnoissa on aluksi pahaenteisyyden tuntua kuin alkavassa kauhuelokuvassa, mutta Josefina Rautiainen käsikirjoittaman ja ohjaaman Huutamisen taito -elokuvan lajityyppi on kuitenkin eri, joskin kaiken aikaa jännitteinen.
Kesäisenä viikonloppuna Anu saa vieraita luonnon keskelle. Hän joutuu ammattinsa ja henkilökohtaisen tilanteensa välisessä ristiriidassa sisäisesti taistelemaan säröilemistä ja murtumista vastaan.
* *
Kesäiltaa Anun luona viettämässä oleva ystäväpariskunta ei tunne tilanteen taustoja, mutta osallistuu sivustakatsojana vähitellen paljastuvaan draamaan. Pinnan alla on tunteita ja tuskaa, joka alkaa etsiä tietään ulos. Huutaminen on tärkeä osa riitelemisen dramaturgiaa.
Kun Anun aikuinen poika Antti ja tämän uusi naisystävä liittyvät mukaan viettämään kesäiltaa, draama tiivistyy. Jos elokuva tapahtuisi pelkissä sisätiloissa, kyse olisi draamallisesta kamarinäytelmästä, mutta elokuvassa tunteille antavat tilaa kesäinen ympäristö, järvi, luonto ja tietysti saunominen, tuo suomalaisten terapeuteista ikiaikaisin.

Kuva: Miikka Pakarinen / Cinemanifest
* *
Paljastamatta juonta voi kertoa, että läheisten välit alkavat kiristyä kätkettyjen traumojen lukkiutuneisuuden vuoksi. Psykoterapeutti ei ole kaikkivoipa edes omassa ympäristössään, mutta hän ei voi paeta tilannetta auttamatta kykyjensä mukaan. Vain Anun ystäväpariskunta Mette ja Jaakko pysyvät syvimpien virtausten ulkopuolella, mutta hekin tuovat oman merkityksensä ja vaikutuksensa viisikon latautuneeseen tilanteeseen. Etenkin Elina Knihtilän luotettavan luonteikkaasti näyttelemä Mette tuo joukkoon realismia ja ravistelua, jota introvertimpi kolmikko saattaa tarvita.
Alina Tomnikovan eläytyvästi näyttelemä Heloisa huokuu alusta asti pidättynyttä vihaa ja pelkoa luoden tunnelmaa jonkin pelottavan voiman läheisyydestä. Tuon voiman aavistus tuntuu antavan viitteitä uhkaavasta tuhosta. Onko tulossa katastrofi vai katarsis? Sen saa tietää katsomalla elokuvan loppuun asti.
Saana Saarinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lululla on puhelahjat ja hän rakastaa julkisuutta – arviossa Neea Viitamäen esikoiselokuva Mis?
ELOKUVA | Ohjaaja Neea Viitamäki kuvailee esikoiselokuvaansa esoteeriseksi mysteerielokuvaksi.
Every Note You Play tallensi musiikkia, joka muuten olisi hävinnyt – arviossa Mika Kaurismäen dokumenttielokuva
ELOKUVA | Mika Kaurismäki tallensi kolmen päivän aikana soittoa ja muusikoiden mietteitä Monheim Triennalen improvisaatiofestivaalilla.
Jodie Fosterin esittämä psykiatri heittäytyy murhatutkijaksi voimallisen kiihkon vallassa – arviossa Yksityinen elämä
ELOKUVA | Rebecca Zlotowskin ohjaama Yksityinen elämä yhdistelee elokuvien lajityyppipiirteitä niin vilkkaasti, ettei sen oma luonne näy.
Scarlet Johanssonin esikoisohjaus on sympaattinen tarina 94-vuotiaasta naisesta – arviossa Eleanor the Great
ELOKUVA | Ikääntynyt leskirouva liittyy juutalaiskeskuksen tukiryhmään ja huomaa kohta omineensa holokaustista selvinneen ystävänsä elämäntarinan.




