Lahti & Skurnik. Kuva: Otava
KIRJAT | Janne Lahden ja Johanna Skurnikin tietokirja käy läpi monia kouluopetuksesta tuttuja asioita, mutta syventää tietoja erittäin kiinnostavasti.
”Kaikkia keinoja on käytetty, kun on haluttu saada raaka-aineita, elintarvikkeita ja muita hyödykkeitä omaan käyttöön.”
ARVOSTELU
Janne Lahti & Johanna Skurnik: Kolonialismin muokkaama maailma – Euroopan ekspansion globaalihistoriaa
- Otava, 2025.
- 415 sivua.
Löytöretkistä ovet kuulleet kaikki, koska kouluopetuksessa muistetaan kertoa Marco Polosta ja Kristoffer Kolumbuksesta. He olivat löytöretkiaikakauden pioneereja, jotka lähtivät Euroopasta etsimään muita maanosia ja mantereita.
Suurten löytöretkien aika kesti 1400-luvulta 1700-luvulle ja se ehti muuttaa maapalloamme enemmän kuin tulemme ajatelleeksi. Nuo vuosisadat olivat aikaa, jona eurooppalaiset valloittivat kaukomaita ja loivat imperiumeja. Hyväksikäyttö jatkui räikeänä 1900-luvulle asti eikä ole loppunut täysin vieläkään.
Valloituksiin perehtyneet historian dosentit Janne Lahti ja Johanna Skurnik ovat pakanneet tietonsa teokseen Kolonialismin muokkaama maailma – Euroopan ekspansion globaalihistoriaa (Otava, 2025). Kirja käy läpi monia kouluopetuksesta tuttuja asioita, mutta syventää tietoja erittäin kiinnostavasti sellaiseen, mistä oppitunneilla ei ole aina aikaa puhua.
Osan kirjan kymmenestä luvusta tekijät ovat kirjoittaneet yhdessä, osan erikseen. Janne Lahti on erikoistunut kolonialismin globaalihistoriaan ja Johanna Skurnik tieteen ja tiedon historiaan. Sisällön jako on selkeä ja tekstiä täydentää sopivasti maltillinen määrä kuvitusta.
Kirjoittajat suosittelevat teosta osuvasti paitsi opiskelijoille, myös kaikille, joita kolonialismin historia kiinnostaa.
Kolonialismi tarkoittaa toisten ihmisten asuttamaan alueeseen tunkeutumista ja kulttuuriin puuttumista. Kolonialisti hyödyntää valloittamaansa aluetta epätasa-arvoisesti omiin taloudellisiin tarpeisiinsa. Kolonialismi rinnastetaan usein imperialismiin, joka on kuitenkin sitä laajempi käsite.
Noiden kahden käsitteen eroihin tai yhtäläisyyksiin Lahden ja Skurnikin teos ei juuri paneudu. Sen sijaan se lähtee liikkeelle elokuusta 2024, jolloin karjalaisaktivistit iskivät Elias Lönnrotin patsaalle Helsingissä. Kalevalan luojan muistomerkkiin töhrittiin sana ”kolonialisti”.
Lönnrot-iskun taustalla voi nähdä maailmanlaajuisen kritiikin kolonialismin luomaa todellisuutta vastaan. Kiistatta kolonialismi turmeli aitoja kulttuureja ja vei tilalle sellaista, mikä ei sinne alun perin kuulunut.
Johanna Skurnikin mukaan kolonialismin historia on merkittävissä määrin työvoiman liikuttamisen historiaa. Imperiumit rakennettiin orjatyövoimalla. Kaikki tuntevat afrikkalaisten siirtämisen Amerikkaan, mutta väkeä siirtyi uusille asuinsijoille useilla muillakin reiteillä.
Brittejä seilasi Australiaan, kiinalaisia muun muassa Intian tupakkaviljelmille ja Tyynenmeren laivastoon sekä hienohelmaisia eurooppalaisia siirtomaiden eliittijoukoiksi. Amerikassa intiaanien maat ryövättiin vastarinnasta huolimatta, ja kullat sekä muut aarteet kähvellettiin kaikkialta, mistä niitä löytyi.
Janne Lahti kertoo mielenkiintoisia tarinoita tapahtumista ja henkilöistä, joista tietoa on jäänyt myöhemmille sukupolville. Tarinat sisältävät raakaa väkivaltaa ja väärinkäytöksiä. Kaikkia keinoja on käytetty, kun on haluttu saada raaka-aineita, elintarvikkeita ja muita hyödykkeitä omaan käyttöön.
Tunnetusti taiteilija Akseli Gallen-Kallela asui aikoinaan Itä-Afrikassa eikä suinkaan keskittynyt pelkästään värikkäiden maalaustensa luomiseen. Hän nautti norsujen ja sarvikuonojen tappamisesta. Marsalkka C. G. E. Mannerheim ampui tiikereitä. Myös tanskalainen kirjailija Karen Blixen osallistui metsästyssafareille.
* *
Ehkä kaikkein eniten ajatuksia avaavat konkreettiset esimerkit, miten luontoa manipuloitiin. Eläimiä ja kasveja siirreltiin surutta maanosasta toiseen. Toisinaan ne selvisivät ja muodostivat uuden populaation siirtoalueillaan, toisinaan eivät.
Erityisen surullisilta tuntuvat lähetyssaarnaajien toimet. Eurooppalaisten uskontoa istutettiin ”pakanoihin” ties millaisten lupausten varjolla. Kaiken kukkuraksi mustia afrikkalaisia alettiin kierrättää ihmisnäyttelyissä Euroopassa. Sinne kelpasivat myös Suomen saamelaiset.
Loppuluvussaan kirjoittajat pohtivat nykynäkökulmaa kolonialismin aikaan. Löytöretkeilijöiden patsaita on kaadettu ja ryövättyjä esineitä palautettu. On sattunut muitakin ylilyöntejä kuin Lönnrotin patsaan töhriminen.
Yliopistoihmisinä Janne Lahti ja Johanna Skurnik pysyvät onneksi asiallisina. Historialle ei ole oikein sen tapahtumien ja entisten sankarien häpäiseminen polkemalla ne arvottomina maanrakoon.
Aila-Liisa Laurila
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Leikkaavien varjojen hämmennyksessä – arvioitavana Siri Kolun Varjoliitto
KIRJAT | Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandialla palkitun kirjailijan uusi romaani Varjoliitto on nuorille aikuisille suunnatun romantasiasarjan avaus.
Ehkä ihminen ei olekaan luomakunnan valtias – arviossa Risto Isomäen Krakenin saari
KIRJAT | Luonto- ja ympäristöasioihin keskittyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa uusimmassa romaanissaan ihmisen selviytymistä yllättävissä tilanteissa syvällä meren pinnan alla.
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.