Kuva: Maria Alperi / Kor’sia
TANSSI | Espanjalaisen tanssikollektiivin palkittu esitys pohjautuu 1300-luvulla eläneen runoilijan, filosofin ja humanistin Francesco Petrarcan runoihin kirjeisiin.
”Tanssijat tuntuvat taistelevan omaa lihaansa vastaan ja välillä kamppailevan yhteyden ja yksityisyyden kanssa suhteessa kanssatanssijaan.”
Kor’sia: Mont Ventoux Helsingissä Tanssin talossa 26.–27.9.2025.
”Kiipesin tänään koko seudun korkeimmalle vuorelle, jota hyvästä syystä kutsutaan tuuliseksi vuoreksi, mons ventosum. Nousin vuorelle pelkkää uteliaisuuttani.”
Mistä Italian renessanssi alkoi? Yhtenä alkusysäyksenä ovat taiteentutkijat nähneet 1300-luvulla eläneen runoilijan, filosofin ja humanismin alullepanijan Francesco Petrarcan runoja ja kirjeitä, joihin hän sai innoituksen tutkittuaan antiikkifilosofi Ciceron kirjeitä.
Kirjoituksessaan Nousu Ventoux’n vuorelle Petrarca kertoo kiivenneensä Mont Ventoux’n huipulle. Niinpä Petrarcaa on sanottu myös vuorikiipeilyn isäksi. Sivumennen mainiten, Mont Ventoux tunnetaan myös Tour de France -pyöräkilpailun haastavana etappina.
Petrarca käytti kirjeessään vuorelle kiipeämistä vertauskuvana ihmisen pyrkimyksille ja väärille ratkaisuille, joihin hän hyveen tavoittelussaan turvautuu. Tämä on toiminut konseptina espanjalaisen Kor’sia-tanssikollektiivin moninkertaisesti palkitulle esitykselle Mont Ventoux.
Kor’sia on itsenäisesti toimiva tanssikollektiivi, joka on saanut osatuottajikseen eri instituutioita ympäri Eurooppaa, yhtenä niistä Tero Saarinen Company, minkä ansiosta olemme saaneet esityksen Suomeen. Ryhmän ytimessä on monialaisuus ja poikkitaiteellisuus. Nytkin esityksessä yhdistyi tanssin liikekielen lisäksi musiikki, lavastus, valaistus ja tilan käyttö, samoin kuin videomateriaali, jolla heijastettiin taustalle Mont Ventoux -vuorenhuippu. Kuvakulmaa siihen muuttamalla tanssijoiden matka vuoren huipulle havainnollistui.
* *
Esityksessä yleisö näkee tanssijat kahdessa eri ulottuvuudessa: lasin takana ja suoraan edessä lavalla. Esitys alkaa katsoessamme lasin läpi sumuisensavuista maisemaa, jossa tanssijat ryömivät ylöspäin pyrkien. Taustalla näkyy kuvana mahtava vuori, jonne tuntuu olevan pyrkimys, tanssijoiden sotkeutuessa omiin ja toistensa ruumiinosiin.
Sitten lasi vetäytyy taaemmas ja tanssijat hyörivät kiireisinä, kävellen ja touhuten kuin arkielämän kaupunkimaisemassa lavalla, unohtaen pyrkimyksensä korkeampaan, sinne vuorelle
Lasia käytetään taidokkaasti eri tiloina. Sen takaosassa on verho, joka peittää vuorivideon. Tällöin lasin takan olevat tanssijat tuntuvat olevan kuin näyteikkunassa. Yksinkertainen lavastuselementti toimii monena peittäen ja paljastaen sen vuoren, luonnon, korkeamman, jonne välillä on suuri tarve päästä. Välillä osa tanssijoista on lavan etuosassa, osa lasin takana.
Kuva: Maria Alperi / Kor’sia
* *
Esityksen loppupuolella lasi/näyteikkuna toimii hämäävästi peilinä, johon sen edessä tanssivien liikkeet heijastuvat, mutta samalla jotkut tanssijat ovat todella peilin takana. Katsoja yrittää terästää katsettaan selvittääkseen, kuka on heijastus peilissä ja kuka todella lasin takatilassa. Kenties kommentti oman ymmärryksemme vajaavaisuudelle?
Tanssijoiden liikekieli on oma elementtinsä esityksessä. He tuntuvat taistelevan omaa lihaansa vastaan ja välillä kamppailevan yhteyden ja yksityisyyden kanssa suhteessa kanssatanssijaan. Liikekieltä vaihdetaan kohtauksessa, jossa kaikki toistavat samaa askelkuviota, mutta rennon irtonaisesti ja pienin muunnoksin suhteessa tilankäyttöön muihin tanssijoihin. Kohtaus näyttää jatkuvan luuppimaisesti osan tanssijoista poistuessa toisesta päästä ja taas liittyessä mukaan toisesta.
Loppuaplodien aikana selviää, että tanssijoita on yhdeksän. Esityksen aikana välillä tuntui kuin heitä olisi ollut enemmänkin, niin onnistuneesti he täyttivät tilaa ja loivat rikasta muotokieltä. Teknisesti he olivat taitavia mutta samalla lyyrisiä. Lopulta, ryhmän päästyä vuoren huipulle, teoksesta jäi positiivinen olo.
Eija Niskanen
* *
Kor’sia Collective: Mont Ventoux
- Ohjaus ja koreografia: Antonio de Rosa ja Mattia Russo
- Lavastus: Amber Vandenhoeck
- Tanssijat: Benoît Couchot, Angela Dematte, Samuel Dilkes, Emilie Leriche, Helena Olmedo, Andrew Scott, Dovydas Strimaitis, Martina Anniciello and Edoardo Brovardi
Esitykset Helsingin Tanssin talossa 26.–27.9.2025. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Virne – Smirk on nykytanssiteos, joka synnyttää sekä luottavaisia hymyjä että huolestuneita ajatuksia
TANSSI | Tamperelaisen Tanssiteatteri MD:n uutuusteos valaa toivoa ja uskoa tulevaan, jos kykenemme säilyttämään uteliaan lapsenmielen ja avoimen sydämen.
Soriversumin galaktisessa todellisuudessa mikä vain tuntuu olevan mahdollista – arviossa Sorin Sirkuksen joulushow
SIRKUS I Sorin sirkuksen ammattitaitoinen henkilökunta ja monipuoliset esiintyjät ovat loihtineet jälleen kerran upean joulusirkuksen piristämään pimeintä vuodenaikaa.
Syntyä / syvyydestä yhdistelee kansanperinnettä ja psykologiaa tarkkasilmäiselle aukeavaksi kokonaisuudeksi
TANSSI | Outi Markkula, Emila Lajunen ja Jaana Kurttila tuovat performanssissaan kansanperinteen ja autenttisen liikkeen praktiikan yhteen.
Naapuri-esityksen ihastuttavat hahmot ammentavat todellisista kerrostalojen asukeista
TANSSI & SIRKUS | Sivuun Ensemblen ja Kallo Collectiven teos yhdistää fyysistä teatteria, sirkusta, tanssia, klovneriaa ja parkouria.