Näköala Himmaanmäen tornista Keski-Suomen suuntaan. Kuva: Kimmo Ylönen
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Kimmo Ylönen on polkenut pyörää kivoilla teillä ja katsellut keskisuomalaisia maisemia korkealta.
1
Auton ratissa valinta on helppo tehdä. Turusta ajetaan Tampereelle joko Loimaan kautta tietä E63 tai Huittisten huitteilta teitä 41 ja 12. Polkupyörän ohjaustangon takaa kumpikin vaihtoehto näyttää mälsältä jos ei peräti lannistavalta. Isojen teiden vartta ei ole lysti jyystää, kun autojen pauhaava virta hipoo takalaukkua ja tuuli tuivertaa vastaan yli peltoaukean.
Kurjenrahkan kansallispuistossa telttaillun yön jälkeen lähdin hakemaan paremmin pyöräilijän mittakaavaan sopivaa reittiä pykälän lännempää. Säkylässä ajoin muutaman ylimääräisen kilometrin ja sain palkaksi erinomaisen aterian. Lounasravintola Muikussa sattui olemaan tarjolla paistettuja muikkuja. Laiskanpulskeana palasin takaisin tulosuuntaa ja käännyin koilliseen seututielle 212.
Loiva nousu vei harjun päälle. Tasaisen seudun ylämaalla tie kulki tarpeettoman jylhästi nimetyn Vuorenmaan kylän läpi. Kylä vaikutti elinvoimaiselta, vaikka mitään palveluita ei raitilla näkynyt. Vuorenmaan kirkko on nähtävyys, koska siinä ei ole kerrassaan mitään nähtävää. Tieto verkossa kertoo, että kylässä on Köyliön ainoa jalkapallokenttä, mikä kyllä kuulostaa kummalliselta ja uskomattomalta.
Vuorenmaan jälkeen tie 212 on riemukas mutkien ja mäkien jatkumo, vaikka sitä on jonkin verran oikaistu. Uutta päällystettä vedettiin pintaan justiinsa.
2
Kantatien 41 tavataan Huittisten eteläpuolella. Kaupungin kohdalla väylä nousee peräti valtateiden luokkaan numerolla 12. Kaikeksi onneksi pyörätie kulkee halki taajama-alueen ja läpi vielä vähän vanhan ajan viehätystä säilyttäneen keskustan aina kivan kiertotien risteykseen asti.
Kippurainen ja kumpareinen Raskalantie vaihtaa maakuntarajalla nimensä Kiviniementieksi. Keikyän Potilassa lysti pyöräilypätkä viistää Kokemäenjoen vartta.
3
Sillan jälkeen jatkoin joen ja Rautaveden länsipuolella Karkkuun. Häijään ja Kyröskosken kautta kaarsin synnyinseudulleni Ylöjärven Takamaalle. Pohjoiseen päin jatkaessa seuraava oikein hieno tie osui rattaan alle, kun käännyin Ruoveden jälkeen oikealle.
Tien 3481 muodossa vaihtelevat sopivassa suhteessa nousut ja laskut sekä mukavat mutkat. Syvinkisalmi ylitetään korkealla sillalla, joka 1990-luvulla korvasi toistasataa vuotta toimineen lossin.
Edempänä Haapamäen suuntaan tie menee järvestä läpi Salussärkän kapoisalla hiekkaharjalla.
4
Reilusti näkyvä kyltti tien vasemmalla puolella kehottaa himmaamaan vähän. Puolitoista kilometriä nousuvoittoista soratietä johtaa Himmaanmäelle. Huipulla seisoo korkealle kuusten latvojen yli kurottava näkötorni. 177 porrasaskelmaa vie 22 metrin korkeuteen, missä komeuden kruunaa mutterin muotoinen tasanne. Ilmavalta, rungon reunat ylittävältä lavalta on näköala auki kaikkiin ilmansuuntiin.
Tornin juurella on tulipaikka. Vuokralle tarjotaan jättikota 60 hengelle. Samassa pihapiirissä on myös kesäkahvila, joka talven tullen palvelee latukahvilana. Himmaanmäen biokäymälä on kenties hienoin koskaan käymäni ulkohuussi. Koko komeuden takana on Riihon kyläyhdistys. Muutaman kilometrin päässä voi poiketa saman porukan varustelemalla uimarannalla katsomassa mitä hyvin hoidettu tarkoittaa.
5
Retkipyöräily voi olla mitä tahansa raatamisen ja rullailun väliltä. Mukavaa ajoa arvostavan matkailijan kannattaa valita reitti huolella. Minä en läksyjä tehnyt, mutta niin vaan kävi Belgiassa taianomainen tuuri. Raskaiden kumpareiden kiipeäminen vaihtui vaivihkaa rentoiluksi soman metsän siimeksessä. Tasaisin välein ohitin taukopaikkoja ja sadekatoksia. Yhden pöydän ääreen pysähdyin syömään evästä ja maltoin tutustua vieressä seisovan opastaulun antiin.
Vennbahn on 125 kilometriä pitkä vanhalle preussilaiselle ratapenkereelle rakennettu pyörätie Saksan Aachenista Luxemburgin Troisviergesiin. Koska puuskuttavilla höyryvetureilla ei ollut tapana ajaa kuin vuoristoradalla, kulkee Vennbahn koko matkan lähes vatupassissa. Ympärillä kohoavat metsäiset rinteet ja usein avautuu korkealta penkalta laaja maalaismaisema. Muinoisen ratavarren monilukuisista pikkukaupungeista ja kylistä löytyvät kaupat, kahvilat, ravintolat, hotellit ja leirintäalueet. Reitin kumpaankin päähän on erinomaiset julkiset yhteydet.
Kimmo Ylönen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt: Oulu-spesiaali!
Oulu on ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki, mistä me tamperelaiset olemme tuskallisen tietoisia. Marja Heinonen lähti tutkailemaan sitä, millä eväin Oulu ponnistaa vuoteen 2026.
Parasta juuri nyt (3.12.2025): Pitkä vuoro, The Zone of Interest, Tartunta, Kenen maa, Lempiruokaa
Leena Reikko luki katsauksen nykypäivän orjuuteen, rakastui keittokirjaan ja katsoi hyytävän elokuvan.
Parasta juuri nyt (1.12.2025): Suvi West, Abdullah Pashew, Yle Areena, Helsinki ilman natseja
Juho Narsakan listalla on dokumentteja, kurdirunoutta ja esikoisromaani.
Parasta juuri nyt (27.11.2025): Pokka pitää, Markus Jäntti, Toinen heistä valehtelee, luontoretket
Irmeli Heliön listalla on muun muassa patikointia, kuvataidetta ja brittikomediaa.




