Janne Rahunen: Leijuva 1, 2022. Kuva: Jouko Järvinen
KUVATAIDE | Finlayson Art Area on esitellyt jo kahdeksan vuoden ajan suomalaista palkittua lasitaidetta ja keramiikkaa Collection Kakkosen laajoista kokoelmista. Tänä vuonna ovat vuorossa väriä, kauneutta ja huumoria sisältävät nykytaiteilijoiden teokset.
”Pitäähän suomalaisen muotoilun tarinalle saada jatkumoa!”
Juttu on julkaistu alun perin Finlayson Art Arean tapahtumalehdessä. Finlaysonin alue on Kulttuuritoimituksen yhteistyökumppani. Lue lisää täältä.
* *
Tiina Nyrhinen, teksti
Kyösti Kakkonen luonnehtii rooliaan uuden suomalaisen lasitaiteen keräilijänä eräänlaiseksi kansallisen brändityön tekijäksi.
– Samalla kun kokoelmastani kootut lasitaiteen näyttelyt kiertävät maailmaa Japania myöten, tarjoan vanhojen tekijöiden rinnalle myös näitä nuorempia lasitaiteilijoita. Saan autettua heitä eteenpäin ja tunnettavuus kasvaa, Kakkonen kertoo.
– Näen näissä taiteilijoissa kyvykkyyttä ja ansioita, joilla he vievät suomalaisen lasitaiteen viestiä. Pitäähän suomalaisen muotoilun tarinalle saada jatkumoa!
Johdonmukaisella keräilyllä on Kyösti Kakkosen mukaan yksi etu.
– Seuraan ja kartutan kokoelmaani pitemmällä aikavälillä taiteilijan erilaisista luomisvaiheista, ja myöhemmin on helppo koota vaikka yksityisnäyttelyitä. Teen mieluummin linjavalintoja kuin hankin yksittäisiä teoksia. Näin kokoelmasta tulee monimuotoinen.
Grand Old Man Salo
Finlayson Art Arean näyttelyssä lasitaiteen ”vanhimpana” esittäytyy Markku Salo (s. 1954). Hän on ikään kuin perinyt Oiva Toikalta (1931–2019) roolin taiteenlajin suunnannäyttäjänä. Hänen teostensa seurana Kuusvooninkisen kolmannessa kerroksessa matkaa tekee iloinen seurue. Lasinpuhallus kurkottaa kohti veistotaidetta, epäsovinnaisen surrealistista ilottelua ja yhteiskunnallista graffititaidetta.
Markku Salo on suunnitellut sekä käyttölasia että vapaampaa, veistoksellista lasitaidetta. Hänet tunnetaan muun muassa juhlallisista Diiva-samppanjalaseista, joita on jo 20 vuoden ajan puhallettu Nuutajärvellä. Salon taidot on tunnustettu Kaj Franck -muotoilupalkinnolla vuonna 2015.
Saloa kiehtovat toisaalta klassiset antiikin amforat, vanhasta kulttuurista periytyvät modernistiset muodot, mutta myös erilaiset eläimiin ja inhimillisiin piirteisiin liittyvät leikilliset kokeilut.

Markku Salo: Saalis, 1995. Lasi, sekatekniikka. Kuva: Jouko Järvinen
Elämää ja liikettä
Johannes Rantasalo (s. 1968) ja Alma Jantunen (s. 1973) pitävät Lasisirkus-nimistä lasistudiota Nuutajärvellä. Rantasalon tuotannossa on leikillistä pirskahtelevuutta. Figuureihin on yhdistelty arjen esineitä ja somisteita.
Alma Jantunen kertoo omasta, hienostuneita värejä ja pehmeitä muotoja sisältävästä tuotannostaan:
– Veistokseni saavat muotonsa elävistä olennoista, kasveista, hyönteisistä tai vaikka lumipallosta. Taivaanrannan värit, hioutuneet kivet ja maisemat asettuvat paikoilleen lasiveistoksissa jäähtymisen hetkellä, mutta väreissä ja muodoissa on silti jäljellä liikettä, jota syntyy lasinpuhalluksessa.
Myös Janne Rahunen (s. 1987) on Nuutajärvellä työskentelevä lasin taitaja. Hänen tyyliinsä kuuluvat painavat, paksut lasimassat, taidokas ilmakuplien käyttö ja piirrokselliset, usein verkkomaisen keveät kuvioinnit. Käyttöesineiden ohella syntyy täysin veistoksellisia ja myös maalauksellisia vapaita muotoja. Viimeistely on perinteitä kunnioittaen huippuluokkaa.

Johannes Rantasalo: Unicorn, 2022. Puhallettu ja valettu lasi. Kuva: Jouko Järvinen
Rinnalla keraamisia bambeja
Kiinnostavia polkuja taiteen ja muotoilun maailmassa on kulkenut graffititaiteilija EGS. Hän kiinnostui lasinpuhalluksesta jo kymmenen vuotta sitten. Häntä viehättää lasin vahva luonne ja sen fyysisyys, tuhansia vuosia vanha tekniikka, jota ei voi nopeuttaa. Yhteistä graffitille ja lasitaiteelle on hänen mukaansa tietty vaaran elementti, spontaanius ja tuloksen ennustamattomuus.
Lasitaiteilijoiden kanssa näyttelyssä vuoropuhelua käyvät Jasmin Anoschkinin isot keraamiset bambit. Bileet ovat valmiina alkamaan!
Finlayson Art Area Tampereella Finlaysonin alueella 24.8.2025 asti.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Finlayson Art Area 2025: Jaakko Heikkilä ja kohtaamisen kiireetön prosessi
KUVATAIDE | Valokuvataiteilija Jaakko Heikkilän panoraamakuvissa on yleensä aina ihminen. Tärkeintä hänelle onkin kuvan tai kulttuurien kuvituksen sijaan ihmisen aito kohtaaminen.
Finlayson Art Arealla vierailu on kansalaisvelvollisuus – Kulttuuritoimituksen toimittajat löysivät tapahtuman teeman, vaikka sitä ei pitänyt olla
KUVATAIDE | Kulttuuritoimituksen Eli Harju ja Mikko Vattulainen vierailivat Finlayson Art Arealla arvioimassa ja tulkitsemassa näyttelyitä.
Finlayson Art Area 2025: Kimmo Kaivanto – hyvän puolesta pahaa vastaan
KUVATAIDE | Ekologisia teemoja näkyvästi ja kantaa ottaen käsitelleen Kimmo Kaivannon teoksissa puolustetaan luontoa ja vastustetaan sotaa.
Finlayson Art Area 2025: Helinä Hukkataival, pienet puuhat ja arkiset askareet
KUVATAIDE | Media- ja performanssitaiteilija Helinä Hukkataival tuo Finlayson Art Areaan Martta-sarjansa valokuvateoksia sekä videoperformansseja.




