Sini Saarinen. Kuva. Kirsi Haapamatti
LUKEMINEN | Kirjastopyöräilyissä poljetaan hitaasti kohti sivistystä. Opiskelijatyönä toteutettu tempaus vie väen lähikirjastoihin ja ympäristön muutoksia pohtivan kaunokirjallisuuden äärelle.
Kirsi Haapamatti, teksti
Seinäjoki ja sen ympäristö ei ole varsinaisesti profiloitunut pyöräilymaakuntana, mutta kyllä se voisi sitä olla. Maasto on lättänää, jolloin vaihteettomalla mummiskallakin pääsee pitkälle.
Sellainen on Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Sini Saarisella allaan, kun hän luotsaa ihmisiä alueen lähikirjastoihin. Saarinen toteuttaa opintojensa lopputyönä kirjastopyöräily-tempauksia Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella.
– Pyöräilemme yhdessä kirjastolta toiselle, tutustumme matkalla toisiimme ja ympäröiviin maisemiin ja perillä tutustutaan ympäristön muutoksia pohtivaan kirjallisuuteen. Mukana olevissa kirjastoissa on myös erilaisia aktiviteetteja, esimerkiksi Ilmajoella on poistokirjamyyntiä ja paikkakunnan 4H-yhdistyksen ohjaamaa askartelua.
Kirjastopyöräilyt eivät pitkien välimatkojen maakunnassa ole mitään pyrähdyksiä. Seinäjoen pääkirjastolta on Lapuan kirjastolle ja takaisin 55 kilometriä ja Ilmajoelle 40 kilometriä.
– Kuulostaa paljolta, mutta matkavauhti on tosi rauhallinen, reitit jo Tunturi-mummopyörällään koeponnistanut Saarinen lupaa.
Kirjastopyöräilyitä hän on ohjannut maltillisemmillakin matkoilla. Seinäjoen Kyrkösjärven kirjastolta sutkutettiin parin kilometrin perhepyöräily, ja pääkirjasto Apilasta Nurmon sivukirjastolle 16 kilometrin edestakainen reitti.
Sini Saarisen mukaan kirjastopyöräilyt ovat oiva tapa tutustua alueeseen varsinkin, jos lakeusmaisemat eivät vielä ole kovin tuttuja. Muiden kuin oman lähikirjaston tarjonta jää myös usein kokematta, ellei niihin varta vasten tee asiaa.
Saarinen toivoo tempausten levittävän pyöräilyn ilosanomaa. Terveellinen ja päästötön liikuntamuoto tekee hyvää kaikille.
– Tärkeä osa kirjastopyöräilyä on myös kirjakeskustelu ja -vinkkaus. Vinkkaan osallistujille ympäristö- ja luontoaiheista kaunokirjallisuutta. Mukaan voi tietenkin tulla myös paikan päällä kirjastoissa.
Hänen vinkkilistallaan ovat muun muassa Maja Lunden Mehiläisten historia, Helena Sinervon Kirkasta ja välähtelevää sekä Kassanda Montagin Tulvan jälkeen.
Seuraavat eli projektin viimeiset kirjastopyöräilyt ovat lauantaina 10.5. Ilmajoella ja lauantaina 17.5. Lapualle. Kirjastopyöräilyjen yhteistyökumppanina on Eepos-kirjastojen Kestävän kehityksen Eepos-hanke.
Ilmoittautuminen jäljellä oleviin kirjastopyöräilyihin Seinäjoella täältä. Lue lisää kestävän kehityksen Eepos-hankkesta täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Maailman lyhyin novelli ja muita äärimmäisyyksiä
KOLUMNI | Pekka Henttonen kirjoittaa todellisista ja kuvitelluista kirjallisista äärimmäisyyksistä: novelleista, romaaneista, kirjoista ja kirjastoista.
”Jokaiseen kieleen liittyy oma logiikkansa ja maailmankuvansa” – Tero Tähtinen avaa kiinasta kääntämisen saloja
RUNOUS | Vaikka suomennettu kiinalainen runo voi tehdä lukijaan vaikutuksen, Tero Tähtisen mukaan käännökset ovat aina kalpeita versioita alkuperäisistä runoista.
Taru Kumara-Moisio kirjoitti ensimmäinen runokokoelmansa – Runot näyttävät lapsuuden varjot
HENKILÖ | Kirjailija Taru Kumara-Moisiolta julkaistiin joulukuussa runokirja Unissa raivoan isälle. Teos purkaa ylisukupolvista traumaa.
Ystäviä ja yökyläilyä – Hannamari Ruohosen Kaisan ja Oskarin ystäväkirja
KUVAKIRJANURKKA | Aino Louhi lukee uusia ja vanhempia kuvakirjoja. Hannamari Ruohosen kirjoittama ja kuvittama Kaisan ja Oskarin ystäväkirja on Kaisa ja Oskari -kirjasarjan kolmas osa.