Tie natsiksi – arviossa saksalaisdokumentti Natsivalokuvien salaisuus

5.5.2025
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuva: ZED / Spiegel TV

TELEVISIO | Saksalainen historioitsija Stefan Hördler sai vuonna 2016 käsiinsä tutkijan lottovoiton: valokuva-albumin, joissa esiintyi etupäässä SS-miehiä eri tilanteissa.

”Ohjelma onnistuu näyttämään pienten palasten kautta suuremman kokonaisuuden.”

ARVOSTELU

3.5 out of 5 stars

Natsivalokuvien salaisuus

Saksalainen historioitsija Stefan Hördler sai vuonna 2016 käsiinsä tutkijan lottovoiton: valokuva-albumin, joissa esiintyi etupäässä SS-miehiä eri tilanteissa vuosina 1928–1943. Hördler on paitsi natsi-Saksan ja holokaustin tutkija, myös kolmannen valtakunnan visuaalisen perinnön asiantuntija.

Harvinaisessa albumissa on pari sataa kuvaa. Osassa kuvista ei pönötetä: ruohonjuuritason natsit viettävät railakasta vapaa-aikaa tai ovat kurssitettavina vakavaa tehtäväänsä varten. Ne viestivät paljon omasta ajastaan ja siitä, mihin suuntaan Saksa oli kehittymässä.

Kuvien perusteella Hördler pystyi selvittämään muutaman SS-upseerin henkilökohtaiset kehityskulut nuoresta aktiivista keskitysleirien johtoasemiin ja myöhemmin oikeuden eteen Saksan hävittyä sodan.

Kurinalaisen koulutuksen jälkeen tuoreista SS-miehistä tuli apupoliiseja ja sen jälkeen keskitysleirin vartijoita. Kun uusia leirejä rakennettiin, vanhojen vartijoista tuli uusiin ”asiantuntijoita”. Ajan mittaan he olivat tottuneet väkivaltaan ja kouliintuneet käyttämään sitä mitä julmimmin tavoin.

YLE Historia Natsivalokuvien salaisuus (12) DUj0Ux8Jn7jG33Cfc 3v jpgversion

Kuva: ZED / Spiegel TV

Natsivalokuvien salaisuus on toteutettu yksinkertaisen tehokkaasti: pääosassa ovat valokuvat ja niiden tutkija, Stefan Hördler. Kursailematon toteutus toimii loistavasti.

Ohjelma onnistuu näyttämään pienten palasten kautta suuremman kokonaisuuden. Tutkijan löytämän albumin kautta katsojakin löytää uusia näkökulmia moneen kertaan kerrottuun historiaan.

Dokumentti panee miettimään, miten pienestä voi olla kiinni se, mihin ihminen lähtee mukaan. Kun saksalaisten maaseutukaupunkien nuorille tarjottiin 1920-luvun lopussa yhteisöllisyyttä ja aktiivista toimintaa, paremman puutteessa he liittyivät mukaan ja kasvoivat vähitellen rasismin ja syrjinnän aatteeseen. Myöhemmin he saivat valtaa ja johtoasemia eikä paluuta enää ollut.

Leena Reikko

Ohjelma esitetään Yle Teema & Fem -kanavalla 6.5.2025 klo 21.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua