Uskottava draama Afganistanin tragediasta – arviossa Kabul

Kuva: Domniki Mitropoulou / ZDF Studios GmbH

Afganistan oli poikkeuksellisen paljon esillä elokuussa 2021. Kuvissa valtavat ihmismassat yrittivät kaikin keinoin päästä mukaan, kun Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten joukot vetäytyvät maasta 20 vuoden jälkeen. Ennen kuin länsijoukot olivat edes päässeet Kabulista pois, ääri-islamilaisen Talibanin joukot ottivat pääkaupungin haltuunsa. Kabul (2025) on kunnianhimoisesti ja hyvin tehty draamasarja, joka haastaa muistamaan.

Sarja on kunnioitettava yritys kertoa, mitä Talibanin valtaantulo merkitsi Afganistanille, erityisesti maan naisille. Yksistään tämä on harvinaista fiktiivisissä televisiotuotannoissa. Ajoittainen naiivius ja ennalta-arvattavuudet on helppo ohittaa, koska kaikkiaan sarja pitää otteessaan. Kurkkua kuristaa monta kertaa.

Talibanin valtaantulo teki naisista näkymättömiä olentoja. Taliban on kieltänyt naisilta muun muassa lähes kaiken työnteon ja opiskelun alakoulun jälkeen. Naiset eivät saa liikkua ulkona ilman miespuolista lähisukulaista. Pari vuotta sitten naisilta kiellettiin julkinen puhuminen niin, että ääni kuuluu muille kuin miespuoliselle lähisukulaiselle.

Amerikkalaisjoukot tulivat Afganistaniin 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloissa tehtyjen terrori-iskujen jälkeen tarkoituksena al-Qaidan ja Talibanin nujertaminen. NATO-vetoisessa operaatiossa oli mukana lukuisia maita. Myös suomalaisia palveli Afganistanissa jo ennen kuin Suomi liittyi NATOon.

Kahdenkymmenen vuoden aikana yritettiin vahvistaa Afganistanin kansalaisyhteiskuntaa, naisten asemaa, demokratiaa, armeijaa, poliisi- ja oikeuslaitosta sekä vähentää korruptiota. Tästä huolimatta erityisesti maaseudulla Taliban pystyi pitämään asemansa, ja kun länsijoukot lähtivät, se palasi välittömästi valtaan.

Kuva: Nikos Katsaros / ZDF Studios GmbH

* *

Kuusiosaisen sarjan keskiössä on Nazanyn perhe. Äiti on pitkän uran tehnyt syyttäjä ja siksi Talibanin tappolistalla. Tytär Amina on lääkäri, poika Fazal on sotilas Afganistanin armeijassa ja ollut mukana myös CIA:n operaatioissa. Kotimaahan jääminen on vaarallista, mutta lähteminenkin tuntuu mahdottomalta; he tietävät, mikä Euroopassa odottaa. Esimerkiksi Amina sanoo, ettei halua lääkärinkoulutuksellaan Ranskaan siivoojaksi.

Lentokentän muurien sisällä pääosiin nousevat muutamat diplomaatit, jotka yrittävät loppuun asti olla inhimillisiä ja siviilien puolella.

Sarja kuvattiin etupäässä Kreikassa, missä löytyi paikkoja esittämään uskottavasti sekä Kabulin kaupunkia, sen kaoottista lentokenttää että Afganistanin karua maaseutua.

Noin 20 miljoonan euron yhteistuotanto on monella lailla ainutlaatuinen. Mukana on sekä julkisen palvelun (muun muassa YLE) että yksityisen puolen yhtiöitä ja 11 maata. Sarjan pääkielinä ovat dari ja englanti, ja monikansallinen näyttelijäkaarti on työssään kiitettävän hyvä.

Talibanin teot ja politiikka ovat hyvin tiedossa länsimaissa. Silti yhä useammat valtiot ovat alkaneet solmia diplomaattisia suhteita Afganistanin kanssa. Yksi motiivi on saada aikaan palautussopimukset, joiden turvin muun muassa kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneita voidaan palauttaa Afganistaniin.

Leena Reikko

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua