Finlandia Junior -palkittu kirjailija Marisha Rasi-Koskisen ihan ensimmäinen käsikirjoitus ei koskaan päässyt kansien väliin. Sen kirjoittaminen kuitenkin avasi jonkinlaisen solmun. Kun tämä pitkään ajatuksissa pyörinyt aihe tuli valmiiksi, alkoi Rasi-Koskisen mieleen tulvia uusia ideoita.
Marja Aaltio
Marisha Rasi-Koskinen tunnustaa Kulttuuritoimituksen podcastissa, että oli hyvä, ettei hänen ensimmäisestä käsikirjoituksestaan tullut hänen esikoisteostaan. Hän sanoo ymmärtävänsä myös nyt, miksei se kelvannut kustantajille.
Tarinan alku oli dramaattinen. Marisha Rasi-Koskinen oli vuonna 2006 liikkeellä pienten lastensa kanssa ulkona, kun idea iski. Hän pysähtyi leikkipuistoon, kaivoi kynän ja paperia esiin ja kirjoitti idean muistiin. Kotona hän avasi koneen ja alkoi kirjoittaa. Aihe oli pyörinyt hänen mielessään jo vuosia, mutta vasta tuo ulkoillessa tullut idea sai tarinan liikkeelle.
– Sillä tavalla ideani usein syntyvät. Kirjan idean taustalla voi olla sana tai lause, ehkä kuva tai uni tai niiden törmäys. Ajatus ja idea törmää vaikka uneen ja siitä se lähtee, hän kertoo.
Se, että hän sai kuitenkin käsikirjoituksen valmiiksi, auttoi uusia ideoita pääsemään läpi. Samaan aikaan kun Rasi-Koskinen lähetti ensimmäistä käsikirjoitustaan kustantamoihin, hän myös aloitti opinnot Viita-akatemiassa.
– Oli tärkeää, että sain ison työn alta pois, sanoo hän.
Finlandia-palkittu Auringon pimeä puoli sai alkunsa ajatusleikistä silloin 14-vuotiaan lapsen kanssa. Rasi-Koskinen mietti lapsensa kanssa, mitä tapahtuisi, jos aikamatkaaja ei pääsisikään pois matkaltaan. Hän kirjoitti tuolloin aikuisten romaania, joten Auringon pimeä puoli sai odottaa. Aihe kiilasi seuraavan projektin edelle.
– Se oli hyvä, sillä nyt tekeillä oleva aikuisten romaani sai lisää aikaa. Arvostan pitkiä, hitaita prosesseja ja siksi teen useita kirjoja samanaikaisesti.
Podcastissa Rasi-Koskinen pohtii myös kovin suosittua YA-kirjallisuutta. Young adults -kirjat ovat suosittuja maailmalla ja Suomessakin niitä kirjoittaan yhä enemmän. Luokittelut saattavat auttaa lukijaa löytämään itselleen sopivia kirjoja, vaikka muuten Rasi-Koskinen ei luokitteluista välitä.
Marisha Rasi-Koskinen ei erityisemmin ajattele lukijaa kirjoittaessaan. Hän haluaa kirjoittaa, kirjoittaminen itsessään on hänelle tärkeää. Hän haluaa mennä kirja ja tarina edellä, kyllä niitä lukijoitakin sitten tulee.
Uusia tarinoita syntyy jo. Kaiken Finlandia-hässäkän keskelläkin hän kirjoitti koko ajan, sillä kirjoittaminen pitää hänet pinnalla.