Wicked-musikaalissa Pirjo Liiri-Majava suunnittelee kaiken puettavan ja Emmi Puukka sen, miltä päät näyttävät

Wicked-työryhmä. Kuva: Matias Ahonen / TTT

Ritva Alpola, teksti

Kirjoja lukiessa ja radiota kuunnellessa kuvat syntyvät omassa mielessämme, mutta teatterin lavalle näkymiä ovat luomassa toiset. Vauhdikas tarina tarvitsee houkuttelevat puitteet sekä niihin soveltuvan puvustuksen. Näyttävien kostyymien kaula-aukoista ei myöskään sovi nousta valjuja päitä, vaan kokonaisuus vaatii myös teemaan sopivat maskit ja kampaukset.

Näin on laita myös Tampereen Työväen Teatterin tulevassa, syyskuussa 2026 ensi-iltansa saavassa Wicked-musikaalissa, josta luvataan huikean visuaalista spektaakkelia. Musikaali on maailmankuulu, mutta Suomessa se on nähty aiemmin vain Helsingin kaupunginteatterissa vuonna 2010.

Jotkut saattavat tietää L. Frank Baumin kirjoittamasta Ihmemaa Ozin satukirjasarjasta (1900-luvun alku), mutta aiheesta tehty elokuvaklassikko musiikkeineen (1939) lienee paljon tutumpi nykykatsojille. Wicked-musikaalissakin liikutaan Ozissa, mutta tarina sijoittuu aikaan ennen edellä mainittua elokuvaa – Wicked on siis eräänlainen esikertomus.

Winnie Holzmanin musikaalikäsikirjoitus Broadwaylle (2003) pohjaa Gregory Maguiren romaaniin. Wicked-musikaalin sävellykset ja sanoitukset ovat Stephen Schwartzin. Tampereen Työväen Teatterille koko komeuden ohjaa Samuel Harjanne.

TTT:llä on lupa – ja samalla myös velvollisuus – muokata teoksesta aivan omannäköisensä, kunhan tietyt perusasiat säilyvät alkuperäisinä. Wickedin pukusuunnittelija Pirjo Liiri-Majava sekä naamioinnin suunnittelija Emmi Puukka kertovat musikaalista omasta näkökulmastaan.

Pirjo Liiri-Majava. Kuva: Kari Sunnari

Pirjo Liiri-Majavalla on vuosikymmenten kokemus pukusuunnittelusta. Osaamisen selkärankana on kuitenkin monipuolinen koulutus. Liiri-Majava on artenomi. Pukusuunnittelun oppi on saatu Turusta, perinteisestä ja arvostetusta Åbo hemslöjdslärarinstitutista. Myöhemmin hän on valmistunut myös lavastustaiteen maisteriksi. Liiri-Majava sanookin, että näyttämöteosten kokonaisvisuaalisuus kiehtoo häntä.

Joissakin draama-esityksissä Liiri-Majava on voinut toimia sekä lavastajana että puvustajana, mutta Wickedin kaltaisten suurten musikaalien puvustussuunnittelu on niin vaativaa, että siihen on voitava keskittyä täysin. Wicked-musikaalin lavastussuunnittelu on Peter Ahlqvistin, jonka kanssa Liiri-Majava sanoo käyvänsä hedelmällisiä keskusteluja tämänkin tuotannon tiimoilta.

Wickedin Tampereen ensi-ilta on 3.9.2026. Musikaalin julkistustilaisuus oli helmikuun alussa, ja siitä hetkestä syksyyn on suunnittelijan kannalta todella lyhyt aika. Kuinka kauan etukäteen pukusuunnittelija Pirjo Liiri-Majava on tiennyt tämän ulkopuolisilta visusti salassa pidetyn asian voidakseen ryhtyä työhön, jotta valmista tulisi ajoissa?

Liiri-Majava aloitti puvustuksen suunnittelun noin puolitoista vuotta sitten saatuaan tiedon musikaalin teemasta ja perehdyttyään ensin tarinaan. Vuoden kuluttua tästä hän oli piirtänyt yli sata (100!) luonnoskuvaa.

Kankaiden tilaus on aloitettu viime marraskuussa, ja joulukuussa vaatteiden valmistus.

– Nyt helmikuussa on, ja täytyykin olla, sovitettavaakin, sillä musikaalin pukuharjoitukset ovat alkaneet. Näin ehditään tehdä tarvittavia muutoksia sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee, Liiri-Majava selventää.

Hän mainitsee myös asujen protoversiot, jotka ovat tärkeitä kokonaisuuden hahmottamiseksi.

No, jos vaatteita valmistuu reilusti ennen h-hetkeäkin, onko asujen kantajien pysyteltävä samoissa mitoissa sekä ennen esityskautta että sen kestäessä?

– Onneksi käytettävissä on ompelijoita, vaattureita ja ompelukoneita”, hymyilee Pirjo Liiri-Majava. Leventäminen tai kaventaminen lienee siis mahdollista.

Kangasmateriaalivalinnat Liiri-Majava on tehnyt yhdessä puvuston esihenkilön kanssa. Onko TTT:llä joitakin tiettyjä materiaalintoimittajatahoja?

– Ei ole, Liiri-Majava sanoo. – Kaikki kankaat tilataan ulkomailta, enimmäkseen eurooppalaisista kangastukuista. Kotimaisia toimittajia näin suuriin tilauksiin ei yksinkertaisesti ole. Ja tietysti netin kautta löytyy ympäri maailman vaikka mitä myös asujen yksityiskohtiin ja koristeluihin.

Tämä kuulostaa todella surulliselta Tampereen kangastehdashistoriaakin ajatellen.

Entäpä budjetti?

– Ei saa tuhlata ylenmäärin, mutta tarpeen mukaan ja kohtuudella voi hankintoja tehdä, sanoo Liiri-Majava lisäten, että nykyään on saatavilla aivan ihania materiaaleja.

Musikaalit ovat erittäin suosittuja nykyään. Onko työmäärä lisääntynyt, kun yleisö on oppinut odottamaan kerta kerralta näyttävämpää toteutusta? Vai onko vain mukavaa saada venyttää puvustuksellista mielikuvitustaan?

Kaikissa puvustuksissa on omanlaisensa haasteet, Pirjo Liiri-Majava toteaa, mutta myöntää, että isot musikaalit ovat työläitä.

– Wickedin kaltaiset fantasiamusikaalit ovat sitten vielä asia erikseen, sillä ne edellyttävät ihan uudenlaisia ratkaisuja.

Vallalla on ollut käsitys, että ulkomaiset tuotantoyhtiöt valvovat muualla esitettäviä teoksiaan monin kielloin ja ehdoin, mutta Pirjo Liiri-Majava tietää paremmin.

– Monet luulevat niin, mutta rajoituksia ei ole oikeastaan paljon. Jos teatteri on saanut luvan omaan toteutukseen – kuten TTT:n kohdalla – tärkein vaatimus on laatu. Ja se, ettei saa tehdä samoin kuin ennen on tehty, Liiri-Majava valaisee.

– Musikaalin tietyt perusasiat on silti säilytettävä. Niitä ovat muun muassa pääosanesittäjien vaatetuksen värit: Lännen paha noita Elphaba (Jasmine Yamajako) kulkee mustissaan ja Pohjoisen hyvä noita Glinda (Nomi Enckell) vaaleanpunaisessa, mutta niihinkin asuihin voi loihtia vivahteita.

– Wicked-musikaalin Tampereen toteutuksessa on piirteitä monistakin aikakausista, mutta satumaailmahan on ajaton ja rajaton. Esityksessä on mukana myös nykyajan elementtejä, jotka juuri muodostavat osan taikuudesta.

Se, miltä musikaali näyttää, on yhtä tärkeää kuin se, miltä esitys kuulostaa. Puvustussuunnittelija Pirjo Liiri-Majava kertoo, että kuvittelukykyään saa kyllä käyttää mielin määrin. Pääesiintyjien ohella puettavana on suuria ihmisryhmiä. Selviää, että Pirjo Liiri-Majava suunnittelee kaikille kaiken päällepantavan!

Entä voiko edes joillekin esiintyjäryhmille hahmotella samankaltaisen vaatetuksen?

– Tavallaan, mutta vaikka olisi kyse yhtenäisistä asuista, kuten vaikkapa koulupuvuista tai Ozin kansalaisten asuista, niissä jokaisessa on kuitenkin yksilölliset yksityiskohtansa. Se teettää kyllä paljon työtä, Liiri-Majava kertoo.

Aiemmista Wickedin musikaaliversioista tiedetään, että Elphaba-noidan kasvot ovat olleet vihreät, ja musikaalin mainoksissakin on vihreää väriä. Missä Tampereen Wickedin vihreys näkyy?

– Emerald Cityssä, eli smaragdinvihreässä kaupungissa, vastaa Liiri-Majava.

Koska vaatimuksena on ollut luoda jotakin uutta ja ennennäkemätöntä, Liiri-Majava kertoo käyttävänsä puvustuksessa näyttävyyden lisäämiseksi vihreän ohella myös kultaa.

– Väreillä ja materiaaleilla on kyllä hauska leikkiä, mutta puvut ovat kuitenkin melko monimutkaisia sekä suunnitella että toteuttaa, Liiri-Majava sanoo.

– Toisaalta työ on äärimmäisen kiehtovaa, ja se vie mennessään niin, ettei levätä malta, tunnustaa suunnittelija-velho.

* *

Wicked-musikaalin pääroolessa nähdään Yasmine Yamajako (vas.) ja Nomi Enckell. Kuva: Kari Sunnari

Jotta musikaalin vaikutelma olisi täydellisen taianomainen, puvustuksen lisäksi tarvitaan kullekin roolihahmolle myös sopiva kampaus ja maskeeraus. Wickedissä tämä osuus on Emmi Puukan vastuulla. Yhteistyö Pirjo Liiri-Majavan kanssa on monista aiemmista produktioista tuttua ja sujuvaa.

Emmi Puukka on aina halunnut teatteriin töihin. Harrastajateatterista hänellä on hiukan kokemustakin, mutta ammatti naamioinnin suunnittelijana on vaatinut koulutusta. Alun perin Emmi Puukka on parturi-kampaaja, sittemmin hän on valmistunut teatteritekniikan artesaaniksi ja maskeeraajaksi. Työn myötä tulee tietysti koko ajan lisää tietoa, taitoa ja oivalluksia.

Onko Puukka perehtynyt esimerkiksi eri aikakausien kampaustyyleihin ja niiden soveltamiseen tässä Wicked-musikaalissa?

– Koska tämä musikaali ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn aikakauteen, siinä on vivahteita ja vaikutelmia monestakin tyylistä, Puukka sanoo.

Peruukkeja tarvitaan varmaan paljon, voiko vanhoja peruukkeja jostakin toisesta produktiosta käyttää, vai onko se hygieniakysymys?

– Ei se ole hygienia- vaan kulumisasia. Peruukkeja voi toki muokata, mutta päätehtäviin valmistetaan aina käsityönä ihan omat peruukit, Puukka selventää.

Meikkiarsenaalikin lienee melkoinen, kun tässä fantasiamusikaalissa riittää puettavia ja puleerattavia. Miten ihmeessä aika riittää esityspäivinä kaikkien meikkaamiseen ja kampaamiseen?

– Aikaa on varattava puolitoista tuntia per tapaus. Tekijöitä on kymmenkunta, ja työn tukena on meikkipiirroksia sekä koemaskikuvia, joita voi käyttää mallina, Puukka valaisee prosessia.

Naamiointisuunnittelun Puukka on aloittanut noin vuosi sitten, kun puvustuksestakin on ollut saatavissa tietoja. Kaiken pitää sopia yhteen!

Millaisia tunnelmia ja reaktioita, onnistumisia tai pettymyksiä suunnittelijoilla on ollut? Kaikenlaista on Pirjo Liiri-Majavan mukaan ehtinyt tapahtua.

– Joskus työhön tullessaan sitä ilostuu huomatessaan, miten on edistytty. Myös epäilyksen hetkiä on koettu.

Liiri-Majava tarkentaa, että kyse on hänen omista, itseensä kohdistamista epäröinneistä – tekijöihin hän luottaa. Ompelimossa häärii parhaimmillaan yli kymmenen ihmistä.

Tärkeintä on, että puvuissa pystyy liikkumaan, ja siinä asiassa tehdään yhteistyötä koreografi Jari Saarelaisen kanssa. Pukujen vaihdot voivat olla todella nopeita, joten sekin on otettava suunnittelussa huomioon.

Ollaanko kulisseissa siis hakaneulat valmiina, jos jotakin sattuu kiireessä repeämään? Pukijat auttavat ja korjaavat vahingot mahdollisimman pian. Myös Emmi Puukka on paikalla valppaana apuna.

Nykynäyttelijöillä ei liene diivan elkeitä, sillä puvuista, kampauksista tai meikeistä ei kuulemma valiteta. Ei ole varaakaan nurista, tuumii Puukka, vaan esiintyjien on mukauduttava suunnittelijoiden näkemyksiin. Sen sijaan heti sovitustilanteessa on syytä kertoa, jos jotakin selkeää hankaluutta ilmenee, jotta ongelma voidaan hoitaa.

Minkälaiset hetket tuntuvat suunnittelijoiden mielestä erityisen hienoilta ja kohottavilta?

– Teknisessä harjoituksessa kaikki elementit nähdään ensi kertaa yhtä aikaa lavalla, sanovat Pirjo Liiri-Majava ja Emmi Puukka kuin yhdestä suusta ja luettelevat: valaistus, lavastus, puvustus, maskit, kampaukset, näyttelijät ja musiikki!

– Silloin pääsee taikaan mukaan, ja lopputulos on meidän yhteinen.

– Kun jokainen tekee oman osuutensa hyvin, kokonaisuudesta tulee onnistunut, tiivistää Liiri-Majava ja lisää, että suunnittelijan työ edellyttää epäitsekästä suhtautumista.

– Luominen on tärkeintä, se prosessi, joka johtaa valmiiseen esitykseen. Ei suinkaan oma näkyvyys.

Lavan takana siis uurastetaan kuukausikaupalla, tai oikeammin vuosia, jotta esiintyjät voivat astua estradille näyttävästi ja ihailun kohteiksi, samalla kun kaiken sykähdyttävän osaamisellaan mahdollistaneet suunnittelijat vetäytyvät taka-alalle! Käyvät sitten vain kumartamassa ensi-illan loppukiitoksissa.

Pirjo Liiri-Majavan ja Emmi Puukan sanojen mukaan se ei heitä häiritse. Kyllä he silti ansaitsisivat enemmän huomiota. Tämä on ainoa haastattelussa esiin tulleista asioista, joka tuntuu häijyltä (wicked)! Suunnittelijat ja suunnitelmien toteuttajat synnyttävät illuusiot ja katselevat sitten varjoista, miten musikaalin näyttelijät muuntuvat tavallisista ihmisistä Emerald Cityn moninaisiksi fantasiahahmoiksi.

Esiintyjien tehtävänä on pitää taikapöly leijumassa, ja niin varmaan tapahtuukin. Siinäkin auttaa suuren työyhteisön eri osatekijöiden luoma magia, josta me katsojatkin saamme syksyn tullen osamme.

Ritva Alpola

Wicked Tampereen Työväen Teatterissa 3.9.2026 alkaen. Lisätietoa täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua