Levykatsaus: Cornucopia, Fanfares de femmes, J-P Piirainen, Ensemble Gamut

Kuvat: Alba Records

Cornucopia: Uutta suomalaista kamarimusiikkia barokkisoittimille |Fanfares de femmes. Tanja Nisonen, käyrätorvi ja Emil Holmström, piano | J-P Piirainen: Essential Notes Collection | Ensemble Gamut!: Mi | Alba Records (2025).

Suomalainen levy-yhtiö Alba on julkaissut keväällä erityyppisiä kiinnostavia tekijöitä ja sisältöjä. Mitä musiikin ajassa oikein liikkuu?

Yksi luonnehdinta on olennaisin, nimittäin rajojen ylittäminen ja täysin uuden kokeileminen. Cornucopia-albumilla soitetaan uutta suomalaista kamarimusiikkia barokkisoittimilla, J-P Piirainen esittää omaa filosofista pohdintaansa kanteleesta ja kitarasta kehittämällään soittimella, guitelella. Tanja Nisonen on kaivanut esiin ranskalaisia säveltäjänaisia, joiden käyrätorvisävellyksiä hän esittää osana taiteellista tohtoritutkintoa. Ensemble Gamut! taas yhdistää luovasti kansanmusiikkia, keskiajan musiikkia ja Aino Peltomaan lauluja.

* *

Barokkiyhtye Cornucopian tulkinta Olli Virtaperkon teoksesta In nomine revised piirtää laajaa lakeuden hiljaista maisemaa, jossa pinnanalaiset tapahtumat murtautuvat vähitellen voimalla esiin häipyen lopuksi takaisin maan uumeniin.

Juha T. Koskisen Orage souterrain – Sakagami alkaa mukaansa tempaavalla rytmisellä toistuvalla teemalla. Orage souterrain – Sakagami on levyn teoksista ainoa, jossa esiintyjänä on koko kvartetti. Sen neljännessä osassa Jaakko Kulomaa hallinnoi kokonaisuutta live-elektroniikalla. Koskinen piilottaa teokseensa myös japanilaista nό-teatteria ja barokkisäveltäjä Jean-Philippe Rameaun sävelten virtaa.

Myös Riikka Talvitien seitsenosainen sarja If All the World Were Paper vaikuttaa yleisöystävälliseltä ja jopa hauskalta. Marianna Henrikssonin cembalolla on teoksessa soolo-osa, samoin nokkahuilisti Pekka Silénillä. Nokkahuilu, cembalo ja Louna Hosian barokkisello kieputtavat Tomi Räisäsen Around the Circleä takiaisena. Pyörivä kehä on keskeinen elementti, vaikka soittimet suuntaavatkin omille radoilleen.

* *

Alban levyille on tyypillistä myös se, että ne ovat Suomen parhaan musiikkikoulutuksen tulosta. On opiskeltu taideyliopistossa soittamista, sävellystä ja kansanmusiikkia ja saatu välineet omalle ainutlaatuiselle, uusia uria aukovalle musiikkimatkalle.

Käyrätorvitaiteilija Tanja Nisosen säveltäjälöydöt ovat Elsa Barraine (1910–1999), Yvonne Desportes (1907–1993), Claude Arrieu (1903–1990) ja Hedwige Chrétien (1859–1944). Näiden säveltäjien teokset osoittavat, että naisten parissa käyrätorvelle säveltäminen oli huomattavasti yleisempää kuin on luultu. Monien säveltävien naisten tapaan nämäkin neljä säveltäjää profiloituivat aikanaan pedagogeina, esimerkiksi Yvonne Desportes toimi Pariisin konservatoriossa säveltapailun, kontrapunktin ja fuugan professorina.

Nisosen käyrätorvi soi pehmeästi ja avoimesti. Erityisesti Chrétienen Esquisse Romantique vuodelta 1913 tarjoaa käyrätorvelle iloa ja menoa. Barrainen pieni helmi edesmenneelle sävellyksen opettajalleen, pianoteos Hommage à Paul Dukas, saa pianisti Emil Holmströmiltä koskettavan tulkinnan.

* *

Kuvat: Alba Records

Aino Peltomaa, Ensemble Gamutin primus motor, ottaa MI-levyllä kantaa luonnon puolesta. Teemana ovat muun muassa arktisen maailman uhanalaiset kukkakasvit. Peltomaan tekstit ja laulut yhdistyvät milloin Bingenin Hildegardin hymneihin, milloin muihin keskiaikaisiin kirkkolauluihin ja kansanrunoihin. Monta kertaa olen aivan ymmälläni, missä mennään, sillä Peltomaa ja Hildegard ovat niin yhtä.

Gamut! esitti konsertissaan elokuussa 2024 Diabolus sylvarum -laulua, jossa luetellaan punaiselle listalle joutuneet kasvit: isokissankäpälä, tummakallioinen, lumijäkkärä, tunturikohokki, lumihaarikko, kultakynsimö, jääleinikki. Tuolloin tuli tieto jokihelmisimpukkatuhosta Suomussalmella. Niinpä Margaritifera pääsi levyllä samaan laululuetteloon uhanalaisten kasvien kanssa. Ja tuskanhuuto on kauhea!

Peltomaa soittaa myös harppua ja kanteletta sekä erilaisia lyömäsoittimia. Juho Myllylä huiluineen ja Ilkka Heinonen jouhikoillaan vastaavat muusta äänimaisemasta. Vastuu on suuri, ja siihen voi luottaa. Myllyllä ja Heinonen heittäytyvät myös keskiaikaisen Stabat mater dolorosa -sekvenssin tulkitsijoiksi. Mikä intohimo, laulamisen yhtäaikainen puhtaus ja karheus!

Erikoisena efektinä levyllä kuullaan äänitaiteilija Tuomas Norvion live-elektroniikalla tulkittuja kuvataiteilija Vappu Rossin piirtämisen ääniä.

MI-levyllä on kaikki edellytykset vuoden levyksi, kategoriaa vain on hankala valita. Mutta genret ovat olemassa rikottavaksi. Musiikki värähtelee toivoa ja uskoa elämään, kaikesta huolimatta ”Elämä virtaaa lävitseni – O viridissima virga”, ja paras paikka on äiti maan uutta luova syli.

* *

Myös pohjoiskarjalainen J-P Piirainen on päätynyt monen levy-yhtiön kautta Alban talliin. Hänen taustansa on itäsuomalaisessa perinnemusiikissa ja kansanmusiikin ja säveltämisen opinnoissa Sibelius-Akatemiassa. The Essentials Notes Collectionissa Piiraisen musiikki näyttäytyy sisäänpäinkääntyneeltä. Teokset ovat pysähtyneitä ja niillä on selkeä tekstuaalinen, lähes intiimin filosofinen ja terapeuttinen lähtökohta.

Koska guitele on ainutlaatuinen soitin, olisi ollut kuuntelijaa kohtaan ystävällistä, että levyllä olisi ollut yksi videoraita, jolla olisi nähnyt tuon instrumentin soittamista.

Piiraisen monipuolisesta muusikkoudesta kertoo sekin, että hän on itse paitsi säveltänyt ja sovittanut, myös äänittänyt ja miksannut kaikki kappaleet. Guitelen lisäksi meditatiivista äänimaisemaa luovat jousisoittajat Aino Kinnunen, Veera Kuisma, Jonna Lankinen ja Iida Savolainen.

* *

Kustantajalle sapiskaa siitä, että J-P Piiraisen ja Ensemble Gamutin levylehtiset ovat vain englanniksi. Ei luovuta suomen kielestä, vaikka päämarkkinat olisivat muualla, eihän?

Marja Mustakallio

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua