Kuvat: Markus Henttonen ja Astrid Ackermann
LEVYT | Baritoni Katajan ja pianisti Tukiaisen Serious Songs -levyllä Sibeliuksen, Brahmsin, Schumannin ja Kuulan laulut ikään kuin muodostavat neljän pienen ja täysipainoisen konsertin sarjan.
ARVOSTELU
Arttu Kataja ja Pauliina Tukiainen: Serious Songs
- Alba, 15.9.2020.
Baritoni Arttu Katajan ja pianisti Pauliina Tukiaisen syyskuussa ilmestynyt Serious Songs -levy on kuin neljän pienen ja täysipainoisen konsertin sarja.
Ensimmäiseksi levyllä soivat Jean Sibeliuksen laulut. Niitä seuraavat Johannes Brahmsin Vier ernste Gesänge sekä esittelytekstissä levyn lied-ytimeksi luonnehditut Robert Schumannin Lenau-laulut (6 Gedichte von N. Lenau und Requiem op.90). Kokonaisuuden jylhänä huipennuksena kuullaan kuusi Toivo Kuulan laulua.
Vakavuus ilmenee jokaisella säveltäjällä ‒ ja jokaisessa laulussa ‒ omalla tavalla, eri mielenmaisemista heijastuen ja erilaisiin asiayhteyksiin asettuen. Kokonaisuus on hyvin huoliteltu ja mietitty niin ohjelmistovalintojen suhteen kuin tulkinnallisestikin.
Katajan ja Tukiaisen pitkäaikainen yhteistyö kuuluu esitysten hioutuneisuudessa ja luontevuudessa ja toimii liedin parhaiden perinteiden mukaisesti: laulaja ja pianisti kuljettavat ja värittävät laulujen tarinoita tasapuolisesti ja täydentävät toisiaan kauniisti.
Sibeliuksen lauluista Norden nousee esille Katajan baritonin notkean kuvioinnin ja pienten eleiden luomalla maalauksellisuudella. Säv säv susa -laulussa huomio kiinnittyy alun pianon kauniiseen pisarointiin sekä taukojen merkitykseen vähitellen kasvavassa draamassa. Vahva kertovuus leimaa muitakin pakahduttavasti tulkitun Sibelius-kokonaisuuden lauluja.
Serious Songs on hyvin huoliteltu ja mietitty kokonaisuus niin ohjelmistovalintojen suhteen kuin tulkinnallisestikin.
Brahmsin Denn es gehet den Menschen wie dem Vieh -tulkinta on eleettömyydessään kuin marraskuun lehdetön maisema, tummasävyinen ja vahva. Tukiaisen pianon sointi on tässä melko hillitty ja mattainen, mutta ilmaisu on sisällöllisesti voimakasta. Ich wandte mich und sahe an saa selkeälinjaisen tulkinnan, jossa Katajan ääni soi jalosti. O Tod, wie bitter bist du -tulkinnassa herkkyys ja nöyryys värittävät jykeviä säkeitä.
Brahmsin laulujen raamatullisen ja jyhkeän vakavuuden vastapainoksi Schumannin liedit henkivät runollisempaa, romanttista vakavuutta. Pianon osuus on niissä lähtökohtaisesti merkityksellinen. Lied eines Schmiedes etenee pontevasti ja kirkkaasti, kun taas Meine Rose -liedin piano soi pehmoisen vivahteikkaasti ja runollisesti. Kommen und Schneiden saa maltillisen ja herkän esityksen. Katajan ääni soi Schumann-tulkinnoissa lyyrisenä ja linjakkaana, hienoja yksityiskohtia ja sävyjä löytäen.
Laulajan ja pianistin yhteistyön herkkävireisyys leimaa levyn esityksiä. Toivo Kuulan pelkistetyissä ja usein alakuloisuuden kyllästämissä lauluissa Katajan ja Tukiaisen tulkintoja värittää tarinallisuus, ja lauluihin rakentuu uljaita draaman kaaria. Tulkinnat ovat tuoreita ja modernistisiakin.
Kikka Holmberg
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kohtalokasta jyrää kuulaissa maisemissa – arviossa Minkin debyytti Nyt oon zen
LEVYT | Viisihenkinen Minkki-yhtye on löytänyt jo debyytillään rupisen jyrän ja tumman melodisuuden välisen tasapainon.
Raastepöytä on katettu ja kattilat täynnä puuroa – arviossa Jari Raasteen debyyttialbumi Fresh!
LEVYT | Petri Alangon johtama soulyhtye Jari Raaste heruttaa juurevasti juuri sopivan karvaisella otteella sekä torvilla ja taustalauluilla marinoiden.
