Kuva: Petrus Sjövik / Filmlance International AB, Sveriges Television AB, Film Stockholm AB / Yle
TELEVISIO | Ruotsissa on tänä vuonna kuollut yli 50 ja haavoittunut yli 100 ihmistä jengiväkivaltaan kytköksissä olevissa ammuskeluissa.
”Kokonaisuus on kipeä, mutta liimaa ruudun ääreen.”
Ruotsissa on tänä vuonna kuollut yli 50 ja haavoittunut yli 100 ihmistä jengiväkivaltaan kytköksissä olevissa ammuskeluissa. Viranomaiset ovat nimenneet suurimpien kaupunkien levottomia lähiöitä nimellä ”särskilt utsatta områden”, vapaasti suomennettuna ”haavoittuvia alueita”. Ne ovat kaupunginosia, joissa on keskimääräistä enemmän työttömyyttä, rikollisuutta ja maahanmuuttajia.
Ruotsin television Taelgia-sarja vie juuri tällaiselle alueelle Södertäljessä, Tukholman kupeessa. Södertälje on vanha teollisuuskaupunki, jonka auto- ja lääkealan tehtaat tarvitsivat 1960-luvulla paljon myös maahanmuuttajatyövoimaa.
Södertälje on vuosikymmeniä ollut myös assyrialaisten/syriaanien keskuspaikka Ruotsissa. Assyrialaiset/syriaanit eivät ole Syyrian kansalaisia (vaikka sarjassa termi onkin suomennettu sanaksi ”syyrialainen”), vaan kuuluvat Lähi-idän vanhoihin kristittyihin vähemmistöihin. He ovat tulleet Södertäljeen Syyrian, Turkin, Irakin ja Iranin raja-alueilta ja Libanonista, edustavat monia kirkkokuntia ja puhuvat alkuperänsä mukaan joko turkkia, arabiaa tai kurdia.
Sarjassa seurataan muutamaa syriaanista maahanmuuttajaperhettä, joiden elämään jengit tunkeutuvat. Herkkä teinipoika Gabriel joutuu perheineen muuttamaan pahamaineiselle alueelle, koska isä oli pelannut perheen koko omaisuuden rikollisjengin laittomassa peliluolassa. Sisar pelaa korkealla tasolla koripalloa Taelgia-joukkueessa ja äiti tekee kaikkensa lastensa eteen. Ruotsalainen teinipoika Marko puolestaan on jo jengijohtajien juoksupoika ja haluaa pyrkiä hierarkiassa ylöspäin. Gabriel ja Marko ystävystyvät ja katsoja huolestuu.
Sibel on nuori, vasta poliisiksi valmistunut nainen, joka haluaa muuttaa levotonta kotikaupunkiaan paremmaksi ja tehdä hyvää omalle syriaanien yhteisölleen – vain tullakseen kohdelluksi petturina ja pettymyksenä vähän joka puolelta. Oma yhteisö vanhempia myöten pelkäävät hänen paljastavan salaisuuksia ja poliisilaitoksella häntä pidetään kiintiöpoliisina, koska viroissa pitää olla myös maahanmuuttajia.
Taelgia on saanut kotimaassaan paljon kiitosta siitä, että se kuvaa ongelmalähiöiden arkea ja jengirikollisuutta todenperäisesti ja romantisoimatta. Jengit vetävät puoleensa kansalaisuudesta ja uskonnosta riippumatta, mutta asuinalueella on todellakin väliä: ns. haavoittuvassa Ronnan lähiössä kenellä hyvänsä lapsella tai nuorella on vaara joutua tavalla tai toisella huonoon seuraan syntyperästä huolimatta. Jengien johtajat houkuttelevat nuoria rahalla, hienoilla autoilla ja vaatteilla, alkoholilla ja huumeilla, ankea lähiö ei millään.
Näyttelijäsuoritukset ovat järjestään hyviä, jotkut loistavia. Kokonaisuus on kipeä, mutta liimaa ruudun ääreen ja kiinnostanee ainakin niitä, joiden mielestä ruotsalainen Ohuella langalla oli hyvä. Taelgia on vielä parempi.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Fantastista jännitystä sosiopaatin seurassa – arvioitavana Netflix-minisarja Ripley
TELEVISIO | Klassikkotrillerin uusi tulkinta on viipyilevä minisarja, jonka pääosassa sosiopaatti Tom Ripleynä loistaa hyvässä nosteessa Andrew Scott.
Muutakin kuin poliisisarja – arviossa Hankala perintö
TELEVISIO | Uusi islantilainen draamasarja Hankala perintö ei harvinaista kyllä ole rikossarja eikä myöskään pelaa kauniilla luontokuvilla.
”Olen internetin mittapuulla maailman kuuluisin elävä ihminen” – dokumentti Andrew Tatesta Ylellä
ELOKUVA | Dokumentti toksisen maskuliinisuuden esikuvaksi mainitusta sosiaalisen median vaikuttajasta Andrew Tatesta ei juuri miestä mairittele. Moniin nuorukaisiin hänen sanomansa kuitenkin uppoaa.
Järjestelmän vanki – Elina Talvensaaren How to Please nyt Yle Areenassa
ELOKUVA | Elina Talvensaarinen dokumentaarinen lyhytelokuva on tervetullut lisä valaisemaan joidenkin turvapaikanhakijoiden todellisuutta ja vuosien mittaista kiirastulta.