Ronnie’s-dokumentti on kunnianosoitus Lontoon kuuluisalle jazzklubille ja sen perustajalle

Kuva: Dave Brolan / Abacus Media Rights Limited

Ronnie Scott’s Jazz Club on kuuluisa soittomesta, jonka lavalla ovat vuosikymmenten aikana esiintyneet oikeastaan kaikki jazzin merkittävimmät artistit ja kokoonpanot. Vuonna 2020 valmistunut dokumenttielokuva vie Ronnie Scott’sille ja kertoo sen perustajien ja jazzklubin tarinan alkuvaiheista, kehittymisestä ja vaikeuksista tämän päivän suosioon asti.

Miles Davis, Sonny Rollins, Dizzy Gillespie, Roland Kirk, Sarah Vaughan, Nina Simone, Ella Fitzgerald, Buddy Rich, Ben Webster, Chet Baker, Van Morrison, Jimi Hendrix ja sadat muut nimekkäät artistit ovat esiintyneet Ronnie Scott’s Jazz Clubin estradilla.

Ronnie Scott (1927–1996) oli itälontoolainen nuorukainen, joka diggasi jazzia ja alkoi soittaa saksofonia. Hinku jazzin perään oli niin valtava, että hän matkusti New Yorkiin kuullakseen suosikkisoittajiaan. Siellä hän koki ihmeen nähdessään, kuinka toinen toistaan kiinnostavimmilla jazzklubeilla soitettiin yöt läpeensä. Tarjonta oli huikeaa niin määrällisesti kuin laadullisesti.

Scott päätti perustaa Lontooseen oman klubin mallinaan amerikkalaiset jazzluolat. Hän sai yhteistyökumppanikseen toisen saksofonistin, Pete Kingin (1929–2009). Vuonna 1959 aukesi Ronnie Scott’s Jazz Club vilkkaasta yöelämästään kuuluisan Sohon alueella Gerrard Streetille. Klubillaan Ronnie Scott sai soittaa, isännöidä ja kutsua soittolavalle itselleen mieluisia muusikoita.

Klubilla muusikot työskentelivät muusikoille. Aluksi toiminta ei meinannut menestyä, sillä brittiläinen jazz ei kiinnostanut yleisöä. Rohkeasti buukattiin amerikkalaisia suuruuksia, ja he alkoivat tuoda klubille mainetta ja kunniaa. Vuonna 1965 oli aika muuttaa isompaan tilaan, joka löytyi kivenheiton päästä Frith Streetiltä.

Kukapa jazzdiggari ei olisi käynyt Ronnie Scott’sissa Lontoon-matkallaan! Vuonna 1989 juhlittiin klubin 30-vuotista taivalta. Yksi juhlavuoden esiintyjistä oli pianisti Horace Silver. Kuva: Marita Nyrhinen

* *

Ronnie Scott’s on yksi Lontoon musiikillisista vetonauloista. Oliver Murrayn ohjaama tuore dokumenttielokuva kertoo Ronnie’s – legendaarinen jazzklubi (2020) kertoo klubin ja sen perustajan tarinan kiintoisasti.

Scott on paljon äänessä, samoin Pete King. Haastattelutallenteita on kuvattu 1980- ja 1990-luvuilla. Vanhat tallenteet on yhdistetty loogiseksi kertomukseksi arkistoista etsittyjen musiikkinäytteiden ja elokuvaa varten tehtyjen tuoreiden haastatteluiden kanssa. Dokumenttia varten on haastateltu muun muassa amerikkalaismuusikoita Sonny Rollinsia ja Quincy Jonesia sekä brittijazzin legendaa Georgie Famea. Tarinaa kertovat myös Scottin tytär ja leski. Kaikilla on paljon kerrottavaa.

Elokuvassa tarjotaan tietenkin paljon musiikkia, joskin moni soittaja pääsee esiin vain näytteenomaisesti. Alkutekstien aikana pianisti Oscar Petersonin hillittömästi soittama kappale virittää tunnelmaan ja saa veren kiertämään. Näyte sokean Roland Kirkin virtuoosimaisesta puhaltimien samanaikaisesta käsittelystä hämmästyttää. Sarah Vaughan ja Ella Fitzgerald esiintyvät sentään kokonaisen laulun verran.

Erikseen kannattaa mainita Jimi Hendrixin piipahdus Ronnie Scott’sissa. Joskaan ei niin jazzia, mutta toki improvisaatioita soittanut Hendrix esiintyi klubilla epävirallisesti. Hän teki yllätysvierailun War-yhtyeen kanssa soittaneen Eric Burdonin keikalla 16. syyskuuta 1970. Tästä Hendrixin viimeisestä julkisesta esiintymisestä on säilynyt lyhyt näyte. Hänet löydettiin kuolleena kaksi päivää myöhemmin.

Kuva: Chris King Archive / Abacus Media Rights Limited

* *

Ronnie Scott oli isäntä klubillaan; hän soitti bändissään saksofonia, esitti stand up -komiikkaa ja spiikkasi artistit lavalle. Hän oli myös aikaansa edellä ja oli kiinnostunut musiikista, jota soitettiin hänen nuoruudessaan. Minkä takia pitäisi soittaa 30 ja 40 vuotta vanhaa jazzia sen sijaan, että soitettaisiin omaa musiikkia, joka oli vapaampaa kuin vanhempi jazzmusiikki?

Ronnie Scott arvosti amerikkalaisen jazzin mestareita ja ystävystyi näiden kanssa. Itseään hän aliarvioi, mikä lienee osasyynä alakuloon ja todellisten ystävien puutteeseen. Masennus, holtiton rahankäyttö, yksinäisyys ja itsensä väheksyminen loivat surullisen auran Scottin ympärille. Hän saattoi ottaa illan kassan ja käyttää rahat uhkapeleihin. Se ei tiennyt hyvää. Taiteelliset päämäärät menivät usein taloudellisten päämäärien edelle, ja klubin kaatuminen oli usein hiuskarvan varassa. Ronnie Scott kuoli vuonna 1996, ilmeisesti lääkkeiden yliannostukseen.

Vaikeuksien kautta voittoon: yli 60 vuoden aikana klubitoiminnassa on ollut ylä- ja alamäkiä, mutta Ronnie Scott’s on yhä olemassa Frith Streetillä ja menestyy paremmin kuin koskaan. The Ronnie Scott’s Jazz Orchestra vaalii perustajansa muistoa ja soittaa klubilla säännöllisesti.

Klubi oli ja on yhä tärkeä monille soittajille. Se oli konserttitalo ja opinahjo, kuten monet musiikkipaikat ylipäätään. Kun sinne pääsi ja pääsee esiintymään, on huipulla ja moni ovi aukeaa.

Klubi on tuttu myös monille suomalaismuusikoille. Esimerkiksi helmikuussa rumpali Teppo Mäkynen ja saksofonisti Timo Lassy soittivat Nicole Conten bändissä, jota myös Ringo Starr oli kuulemma kuuntelemassa. Lassy soittaa siellä oman trionsa kanssa maaliskuun 30. päivänä.

Marita Nyrhinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua