Diego Luna Cassian Andorina. Kuva: Des Willie / Lucasfilm Ltd.
TELEVISIO | Disney Plus -suoratoistopalvelun Andor on yllättävän hyvin käsikirjoitettu Star Wars -seikkailu, jossa seurataan kapinaliikkeen syntyä ja nähdään Imperiumin hirmuhallinnon seuraukset yksilötasolla.
”Paukut on pantu kuminaamarien sijasta käsikirjoittamiseen.”
Pakko myöntää, että olin menettänyt uskoni Star Wars -sarjoihin Obi-Wan Kenobin ja The Book of Boba Fettin myötä ja päättänyt, etten tuhlaa niihin enää aikaani. Disney Plus -palvelussa on kuitenkin aikuiseen makuun aika vähän uutta nähtävää, joten ryhdyin katsomaan Andoria, ja yllätyin.
Andor kertoo tavallisista planeettojen asukkaista, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet galaksia hallitsevan Imperiumin jalkoihin. Myös sarjan päähenkilöt ovat tavanomaisia. He eivät omaa jeditaitoja, eikä heillä ole mukanaan hassua ja hellyttävää isoa kaveria. Sarjassa ei harrasteta kuilussa lentämistä, eikä siinä ole katutanssiesitystä muistuttavia taistelukohtauksia. Voimasta ei puhuta sanallakaan, ja kuminaamarillisia otuksiakin on hyvin vähän. Andorin viehätyksen avainsana on tavallisuus.
* *
Tarinassa seurataan kapinaliiton alkuvaiheita useilla eri tasoilla, senaattorista pakkomielteisen pikkuvirkamieheen. Sarjan päähenkilö on Cassian Andor (Diego Luna), varas, seikkailija ja monen lajin häslääjä, joka tempautuu mukaan kapinaliiton toimintaan. Sarja näyttää Imperiumin väkivaltakoneiston yksilötasolla, ei vain planeettojen tuhoajana. Imperiumi kohtelee galaksin asukkaita järjestelmän osina, ei yksilöinä, ja Andor tekee konkreettisesti ymmärrettäväksi miksi hirmuvaltaa on vastustettava.
Sarjassa palataan hetkeksi Star Warsin alkujuurille, kun Bee eli B2EMO-robotti hassuttelee aloitusjaksossa. Huumori oli Star Wars -elokuvien kantava osa, kunnes Pimeä uhka -elokuvassa esiintynyt Jar Jar Binks sai sellaista kuraa niskaansa, että jatkossa melkein kaikki hauskuus siivottiin pois.
Sukupuolivähemmistöjä Star Wars -universumissa ei ole juurikaan nähty, fanispekulaatioita lukuun ottamatta. Andor taitaakin olla ensimmäinen näytelty Star Wars -tv-sarja tai -elokuva, jossa esiintyy avoimesti kaapista tullut lesbopari.
* *
Andorissa paukut on pantu kuminaamarien sijasta käsikirjoittamiseen. Tarina on perinteinen seikkailujuoni mutta toimiva sellainen. Sarjassa tapahtuu koko ajan ja jännite kantaa kohtauksesta toiseen. Tarpeettomia suvantokohtia ei juurikaan ole. Ainoastaan senaattori Mon Mothman (Genevieve O’Reilly) murheet eivät ota tuulta alleen ja jäävät lasinkilistelyksi hienostokokkareissa.
Kun lopussa sivujuonet törmäytetään pääjuonen kanssa, sarjassa on kaikuja jopa Sam Peckinpahin Hurjasta joukosta. Andorille voi hyvillä mielin antaa neljä tähteä Star Wars -sarjojen ja -elokuvien genressä.
Petri Hänninen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Concorde-yliäänikoneen tarina on pitkä pettymysten sarja, mutta ainakin samppanja virtasi matkustamossa
TELEVISIO | Neuvostoliitto vakoili projektia härskisti sen kaikissa vaiheissa. Siitä huolimatta Tupolev-yliäänikone epäonnistui vielä karseammin kuin esikuvansa.
Reipasotteinen sarja ääriliikkeistä – arviossa Pohjolan pojat
TELEVISIO | Norjalainen dokumenttisarja tarjoaa tervetulleen katsauksen ryhmiin, joiden ajatusmaailma on puistattava, mutta joilta ei pidä sulkea silmiään.
Tylsästi kunniaväkivallasta – arviossa norjalainen dokumenttisarja Kunnia
TELEVISIO | Norjalaisessa dokumenttisarjassa kerrotaan niin sanotusta kunniaväkivallasta, jonka uhreiksi joutuvat useimmiten maahanmuuttajataustaiset naiset.
Kantri soi ja veri lentää – Jonathan Nolanin Fallout-tv-sarja on sukua Speden hiekkakuoppalänkkäreille
TELEVISIO | Fallout-tv-sarja on kepeää tieteisseikkailua, jossa elävät kuolleet ja haarniskoidut ristiritarit mahtuvat sulassa sovussa samaan tarinaan.
