Kaisa Sarkkinen antaa hevosille vauhtia. Kuva: Petteri Aartolahti
TANSSITEATTERI | Ari Numminen on tavoittanut Kajastuksessa jotain oleellista Eeva-Liisa Mannerin runojen kiihkeydestä ja intohimosta tanssin kautta.
”Teatteri on huora. Se antaa kaikille”, sanoi runoilija Eeva-Liisa Manner kertoessaan viha-rakkaussuhteestaan teatteriin Ylen haastattelussa (1985).
Minulle kyllä sopii, että se antaa. Mielelläni otan vastaan.
Kajastus – ruumiillisen runon ilta on Eeva-Liisa Mannerin runojen pohjalta luotu tanssillinen runoteos tai runollinen tanssiteos. Se on tamperelaisen Teatteri Telakan ja lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon yhteistuotantoa, jossa on tekijöitä molemmista teattereista.
Kun tulemme esitystilaan, viisi näyttelijää istuskelee punaviinilasit käsissään sohvalla. He nauravat yhdessä, yrittävät välillä hillitä itsensä, mutta aina jonkun suusta purskahtaa, ja alkaa uusi naurunremakka.
Se tuntuu vatsassa. Alkaa naurattaa. Ruumiillisen runon ilta on alkanut. Parastahan se on, ystävien kanssa yhdessä nauraminen. Se sulattaa ilon, surun ja yksinäisyyden.
Suvi Blick, Maria Nissi, Niina Rajaniemi, Minja Koski ja Kaisa Sarkkinen. Kuva: Petteri Aartolahti
* *
Hevoset laukkaavat vauhkosti. Kissat notkeilevat köyristellen. Ja koirat haukkuvat Andalusian lämmössä. Energia huokuu tanssijoiden yhteisestä rytmistä ja pakottomasti virtaavasta liikkeestä.
Suvi Blick, Minja Koski, Maria Nissi, Niina Rajaniemi ja Kaisa Sarkkinen lentävät ilmassa, pyörivät, kierivät kiihkeästi lattialla. Tuomas Luukkosen kitaran upea sointi kietoutuu tanssijoihin liki. Mitä pidemmälle tunti kuluu, sitä villimmäksi ja eläimellisemmiksi olennot käyvät. Tekisi mieli mennä sekaan.
Ohjaaja ja koreografi Ari Numminen on tavoittanut Kajastuksessa jotain oleellista Eeva-Liisa Mannerin runojen kiihkeydestä ja intohimosta tanssin kautta.
Maailmalla matkatessa kohtaamiset ovat katseita, eleitä ja kehon kieltä. Ilman sanoja. On vapaus tuntea.
Kuva: Petteri Aartolahti
* *
Mukana on myös yksi lempirunoistani Jos suru savuaisi, maa peittyisi savuun Minja Kosken (taiteilijanimeltään M) herkkänä sävellyksenä.
”Jos suru savuaisi,
maa peittyisi savuun,
ja silti tämänkin surun alla on tuli, sydämeni palaa, eikä kulu.Muotti ei ole vieläkään valmis.
Ilo ja suru alati vaihtelevat,
ystävä, aistien-sekoittaja, älä koske,
olen kuuma, kylmä.”
Koreografi Ari Numminen sanoo käsiohjelmassa: ”Tässä maailmantilanteessa haluan nähdä horisontissa kajastusta ja harmaitten pilvien takaa auringon.”
Kyllä se kajasti. Kiitos.
* *
Kajastus – ruumiillisen runon ilta
- Ohjaus ja koreografia Ari Numminen
- Dramaturgi Liila Jokelin
- Runomateriaalin kasaaminen Hanno Eskola ja Liila Jokelin
- Pukusuunnittelu Ulla-Maija Peltola
- Äänisuunnittelu ja musiikki Tuomas Luukkonen ja Minja Koski
- Valosuunnittelu Antti Haiko
- Näyttämöllä Suvi Blick, Minja Koski, Tuomas Luukkonen, Maria Nissi, Niina Rajaniemi ja Kaisa Sarkkinen
Tamperelaisen Teatteri Telakan ja lahtelaisen Teatteri Vanhan Jukon yhteistuotanto. Esityksiä Telakalla 10.12.2023 saakka ja Vanhassa Jukossa 15.11. saakka. Esityskalenteriin tästä.
* *
Äänestä meitä!
Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit äänestää meitä 2.11.2023 asti osoitteessa www.kulttuurigaala.fi/yleisoaanestys.
Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa, jonka Yle TV1 lähettää suorana lähetyksenä 24.11.2023.
#kulttuurigaala #kulttuuri
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Fyysistä komediaa ja absurdia draamaa – arviossa Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Fantasia
SIRKUS | Tanssiteatteri Hurjaruuthin 30-vuotisjuhlavuottaan viettävän talvisirkuksen uusi esitys on hauska, valloittava ja visuaalisesti ihastuttava.
Sorin Sirkuksen joulushow Verda tuo trooppista tunnelmaa kaamoksen keskelle
SIRKUS | Verdan vehreä, sademetsämäinen tunnelma ja sen eläimiä, heimolaisia ja kasveja muistuttavat esiintyjät kertovat yhteistyön voimasta, jota Sorin Sirkuksen joulushow huokuu.
KÖTT-kollektiivin Harp on hersyvä yhdistelmä runoutta, tanssia ja musiikkia sekä nykyesityksen vallattomuutta
TANSSI | Kulttuurihistorian naishahmoista innoittunut Harp liukuu ketterästi hahmosta, kielestä ja maailmasta toiseen.
Duettoteos inhimillisyydestä, ennakkoluuloista ja erilaisuudesta – arviossa Tanssiteatteri MD:n Aliveness
TANSSI | Tanssiteatteri MD:n sivuilla kuvaillaan, että Mari Rosendahlin nykytanssiteos Aliveness kahdelle tanssijalle ”hengittää, hengästyy ja hahmottaa itseään aina uudelleen”.
