Kuva: Katri Naukkarinen
TEATTERI | Kansallisteatterin kantaesitys sopii kaikille, jotka haluavat ajatella, ja kaikille, jotka eivät halua ajatella.
”Oppitunteja eläville on kuin lahjapaketti, jonka jokaisen lahjapaperin alla on aina uusi lahjapaperi.”
ARVOSTELU
Oppitunteja eläville
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Akse Petterson
- Ensi-ilta: Helsingin Kansallisteatteri 12.2.2025
Oppitunteja eläville sijoittuu 1970-luvun suomalaiseen tiedelaitokseen. Neljä tiedemiestä ja -naista tekee tutkimuksia tulevaisuudesta ja yrittää selvitä haasteista, joita kaksi kohtuullisen kyllästynyttä valvojaa vahtii.
Näytelmän käsikirjoituksen teksti on syntynyt perin omalaatuisella tavalla, toisaalta siis ohjaaja Akse Pettersonin tavalla. Harjoitusten aikana näyttelijät ovat improvisoineet sisältöä ja Petterson ohjannut heitä sopivaan suuntaan. Petterson kerää kaiken materiaalin, jota harjoituksissa syntyy ja koostaa siitä käsikirjoituksen. Varsin viehättävä tapa osallistaa jokainen näyttelijä ja toisaalta myös jokaisen näyttelijän vahvuudet ja heikkoudet.

Kuva: Katri Naukkarinen
Akse Petterson itse kutsuu esitystä ”tutkimusmatkaksi ihmisen rajallisuuteen” ja ”varovaisen optimistiseksi esitykseksi henkilökohtaisesta tyhmyydestä”. Minulle esitys näyttäytyi ihmisluonnon monipuolisena näyttämönä. Sama henkilö voi kokea yksinäisyyttä, iloa, surua, pettymystä tai kateutta eikä mikään näistä tee ihmisestä huonompaa kuin toisesta.
Esityksen tunteita tukivat Ringa Mannerin ja Karin Mäkirannan vähäeleiset, mutta koskettavat laulut.

Kuva: Katri Naukkarinen
Erityismaininnan haluan osoittaa Joonas Heikkiselle, Suomen parhaalle kiroilijalle. Heikkinen saa kiroilla tässäkin esityksessä, mutta erityisesti tuoda itsensä lavalle hyvin fyysisenä ja avoimena.
Heikkisen kaksi kohtausta, joissa hän pääsee tekemään oman tulevaisuushaasteensa ja ymmärtää oman tyhmyytensä, ovat esityksen huippukohtia. Heikkisen tapa näytellä on mukaansatempaava ja rehellinen.
Oppitunteja eläville on kuin lahjapaketti, jonka jokaisen lahjapaperin alla on aina uusi lahjapaperi. Lahja odottaa antamistaan eikä perille päästä koskaan.
Petra Stolt
Oppitunteja eläville
- Ohjaus ja käsikirjoitus Akse Pettersson
- Tekstimateriaali Akse Pettersson ja työryhmä
- Lavastussuunnittelu Katri Rentto ja Akse Pettersson
- Pukusuunnittelu Auli Turtiainen
- Valosuunnittelu Anna Pöllänen
- Videosuunnittelu Ida Järvinen
- Sävellys ja sanoitus Karin Mäkiranta ja Ringa Manner
- Äänisuunnittelu Akse Pettersson, Karin Mäkiranta ja Ringa Manner
- Naamioinnin suunnittelu Minttu Minkkinen
- Nukkejen suunnittelu Sanna Levo ja Akse Pettersson
- Erikoistarpeiston suunnittelu ja toteutus Sanna Sucksdorff
- Järjestäjä Nina Turunen
- Näyttämöosaston päällikkö Tuomas Tikkala
- Näyttämömestari Toni Lampela
- Apulaisnäyttämömestarit Jaakko Toijanniemi ja Tuomas Vellamo
- Vastaava näyttämöoperaattori Aki Kokkonen
- Näyttämöoperaattori-näyttämöteknikot Artturi Leppälä ja Petri Teno
- Näyttämöteknikko Zoran Atanasov
- Valo- ja video-osaston päällikkö Ville Virtanen
- Valon teosvastaava Kare Markkola
- Valomestari Miika Suomalainen
- Videon teosvastaava Matias Koivuniemi
- Videoteknikot Antti Elopuro, Ilari Kallinen, Kalle Mäkelä ja Jukka Väisänen
- Äänen teosvastaava Mikko Pietilä ja Petteri Salomaa
- Puvuston teosvastaava Saija Kiiskilä
- Tarpeiston teosvastaava Salla Lappalainen / Sinikka Liikanen
- Kuiskaaja Pia Suuronen
- Pukijat Suvi Lepola / Peppi Lahtinen
- Pukujen toteutus Mustafa Ghafori, Lilja Honkanen, Sinna Kajander, Anne Korpisalo, Marika Liivalahti, Nina Martikainen, Anne Männistö ja Ilkka Salakari
- Teknisen suunnittelun teosvastaava Ville Metsätalo
- Lavasterakennus Esa Kirkinen, Marko Miettinen, Mikko Murtomaa, Harri Ojala,
- Ari Palmroos, Tomi Raitio, Mikko Suomalainen ja Matti Tiilama
- Pintakäsittelyn teosvastaava Elli Hakkola
- Pintakäsittely Pekka Juuti ja Sami Saari
- Verhoilu Mikko Nikola
Kantaesitys Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 12.2.2025. Esityksiä 7.5. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Timoi Munnen Pahat ajat purkaa auki surua ja ikävää kun uusi rautaesirippu taas erottaa naapurit toisistaan
TEATTERI | Suomalais-karjalais-venäläisen kulttuuriyhteistyön konkari Timoi Munne purkaa monologissa suruaan ja pettymystään Venäjään.
Mikä se sellainen isä on, joka on hylännyt ja häippäissyt? Arviossa Varkauden teatterin Juurihoito
TEATTERI | Juurihoito kasvaa hammasta paljon isommaksi tarinaksi, jossa sukua löytyy useammastakin maailmanosasta.
Kansallisoopperan Ratsumies oli yhtä ehjä kokonaisuus kuin kantaesitys Savonlinnassa 50 vuotta sitten
OOPPERA | Aulis Sallisen Ratsumies kertoo haavikkomaisen symbolisesti vallasta, rakkaudesta, petoksesta, kohtaloista ja kansan toteutumattomasta unelmasta.
StepUpin Skene herätti Hypen 30-vuotisesta unesta Aleksanterin teatterissa
TEATTERI | Vuonna 1994 ensi-iltansa saanut Hype-musikaali esitettiin Svenska teaternissa 216 kertaa. Hype by Skene nähdään toukokuussa 11 kertaa.