Kuvat: Heikki Järvinen

Tervetullut lisä tamperelaiseen musiikkiteatteritarjontaan on tammikuussa 2025 perustettu Näästi Teatteri, jonka ovat perustaneet tamperelaiset musikaalikonkarit Pia Piltz, Niina Alitalo, Jaakko Wuolijoki, Pyry Smolander sekä Paavo Leppäkoski. Ryhmän tavoitteena on tuoda maailmalta kotimaiseen musiikkiteatteritarjontaan vähemmän tunnettuja teoksia, jotka samalla ovat sisällöllisesti kiinnostavia ja tarjoavat toteutustavaltaan haastetta tekijöilleen. Siis vähemmän mainstreamia ja valtavirtaa, jota isot laitosteatterit kyllin jo tarjoavat

No nyt sellainen on esitys olisi tarjolla TTT-klubilla ennakkotietojen mukaan ainakin marraskuun puoliväliin saakka. Näästi Teatterin ensimmäinen tuotanto on yhdysvaltalaisen David Malloyn käsikirjoittamaa ja säveltämä Ghost Quartet, joka kantaesitettiin off-Broadwaylla New Yorkissa vuonna 2014. Kiitelty esitys on sen jälkeen saanut lisätulkintoja etupäässä eri puolilla Yhdysvaltoja, ja nyt se on siis Paavo Leppäkosken suomentamana tarjolla myös suomalaiskatsojille. Leppäkoski vastaa myös ohjauksesta tässä Kummituskvartetti-nimen saaneessa Suomen-kantaesityksessä.

Esitys poikkeaa monella tavalla perinteisestä musiikkiteatteriesityksestä. Se on eräänlainen kamarimuotoinen laulusyklinen musikaali (song-cycle), joka yhdistelee musiikkia, kertomusta ja teatteria. Se koostuu 23 kappaleesta, joista jokainen on kuin pieni tarina tai osa suurempaa myyttiä. Laulut kytkeytyvät toisiinsa toistuvien henkilöiden, symbolien ja teemojen kautta (rakkaus, kosto, kuolema, juominen, toistuminen ajassa).

* *

Kummituskvartetin juoni ei etene lineaarisesti — vaan ”pyörähtää ympäri” (monet asiat tapahtuvat uudelleen eri aikatasoilla). Samalla esiintyjät kertovat ja kommentoivat tapahtumia laulamalla. Lopputulemana onkin, että yleisö kokee kokonaisuuden enemmän musiikkina kuin draamana, vaikka siinä on vahva teatterillinen läsnäolo.

Musiikillisesti teos yhdistelee hyvin eri tyylilajeja: murhaballadi, doo-wop, jazz-bebop, folk, jopa islamilainen adhan (rukouskutsu). Tyylilajeja yhdistellään varsin onnistuneesti kokeellisempaan sävelkieleen.

Esitys on rakennettu intiimiksi neljän esittäjän voimin. Muoto on myös monella tapaa vapaampi kuin perinteisessä musikaalissa: se on enemmänkin kuin ”laulusarja, jossa on teatterillisia elementtejä”, kuin selkeästi jaettu näytös-kohtaus-numero-musikaali.

Eli kun pitää mielen avoimena vailla ennakko-odotuksia, katselu- ja kuuntelukokemus voi olla vahva. Tähän paikoin päästiinkin TTT-klubin varsin intiimissä esitystilassa. Näästin nelikko oli vahvassa kontaktissa yleisön kanssa, jos kohta esiintyjille ilmeisen moni tuttu yleisössä edesauttoi ensi-illan tunnelman syntymisessä. Tulkinnan vetovoima mitataankin kunnolla vasta tulevissa esityksissä, jossa ei välttämättä näitä kannustusjoukkoja ole paikalla.

* *

Pia Piltz lienee joukosta tunnetuin tekijä kiitos lukuisten Tampereen Teatterin isojen tuotantojen pääroolien. Itselleni näyttelijä on jostain syystä jäänyt vähän etäiseksi, liekö syynä juuri isojen näyttämöiden haasteet. Tässä esityksessä näen hänet ensimmäistä kertaa hyvin läheltä ja miten tavattoman hienopiirteisesti ja herkästi Piltz onkaan läsnä koko esityksen. Solistista potentiaalia ja jopa virtuositeettiahan Piltziltä tunnetusti löytyy, ja sitä kuulemme myös tässä tulkinnassa.

Niina Alitalo on itselleni näyttämöllä vähän tuntemattomampi tekijä. Hänen taustansa on enemmän pedagogiselta puolelta. Alitalo toimii musiikin lehtorina Nätyllä. Yhtä kaikki, myös hän onnistuu vangitsemaan yleisön mielenkiinnon laulullisella osaamisellaan. Voinpa vahvasti veikata, että Alitalolla on sormensa pelissä siinä, että nelikon soitto pysyy kasassa. Biisien synkooppiset rytminvaihdokset tuovat yllätyksellisyyttä esitykseen.

Pyry Smolander ja Jaakko Wuolijoki täydentävät kaksikkoa varsin kelvollisesti. Hienoa on seurata myös millaisia multi-instrumentalisteja kaikki neljä esiintyjää ovat. Soittimet ja soittajat niihin vaihtuvat lennosta, jopa kesken biisien.

* *

On esityksessä haasteensakin. Muodon fragmentaarisuus jättää väistämättä katsojakokemuksen jollain tasolla irralliseksi. Lyhyiden episodimaisten kohtausten vuoksi en ehdi kiintyä kehenkään esittäjistä tai roolihahmoista. Ja vaikka musiikissa toistetaan melodioita ja rytmejä eri konteksteissa, niin ainakaan minulle niistä ei lopun murhaballadia lukuun ottamatta jäänyt juurikaan siitä muistijälkeä. Myös Malloyn alkuperäisteksti ammentaa aineksia vahvasti muun muassa Edgar Allan Poen tuotannosta ja ango-amerikkalaisesta folkloresta. En ihan ehtinyt niihinkään tarinoihin mukaan.

Näästi Teatteri ansaitsee hatunnoston rohkeasta avauksestaan laajentaa suomalaista musiikkiteatterin tarjontaa. Taitaville työryhmälle se on ilmeisen tärkeä teos ja toivoa sopii, että Kummituskvartetti löytää yleisönsä.

Jussi Kareinen

Kummituskvartetti

• Sävellys, sanoitus ja käsikirjoitus Dave Malloy
• Ohjaus, suomennos ja valosuunnittelu Paavo Leppäkoski
• Näyttämöllä Pia Piltz, Niina Alitalo, Pyry Smolander, Jaakko Wuolijoki
• Äänet esityksissä Christian Blomberg

Suomen-kantaesitys TTT-klubilla 17.10.2025. Esityksiä 15.11. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua