Dolly (Jaana Saarinen) ja Alan (Jaakko Wuolijoki). Kuva: Harri Hinkka
TEATTERI | Panu Raipia on ohjannut Richard Beanin komedian ansiokkaasti. Sketsistä toiseen siirrytään oikea-aikaisesti.
”Mika Nuojua pyörittää palettia sellaisella ammattitaidolla ja ilmeikkyydellä, että hahmoa ei voi kuin rakastaa.”
ARVOSTELU
Yksi mies, kaksi pomoa
- Ohjaus: Panu Raipia
- Rooleissa mm.: Mika Nuojua, Marika Heiskanen, Idalilja Raipia, Jere Riihinen, Ilmari Saarelainen, Jaana Saarinen
- Ensi-ilta: Tampereen Komediateatteri 8.6.2023
Yksi mies, kaksi pomoa (One Man, Two Gunvors) on Richard Beanin 1960-luvun Brightoniin sijoittama hulvattoman hauska komedia. Alkuperäisteos on Carlo Goldonin Servants of Two Masters 1700-luvulta.
Päivitys vuoteen 1963 sai ensiesityksensä Lontoon National Theatressa vuonna 2011. Näytelmä oli jo silloin kauttaaltaan arvostelumenestys.
* *
Francis Henshall, työtön skiffle-muusikko rahapulassaan ja nälissään, työllistää itsensä kahdelle pomolle. Nälkäisenä ei kannata kieltäytyä haasteellisistakaan hommista.
Toinen pomoista on Rachel Crabbe (Marika Heiskanen), toinen morsiantaan etsimään tullut Stanley Stubber (Jere Riihinen). Rachel on pukeutunut veljekseen Roscoe Crabbeksi, joka on kuollut. Toisistaan tietämättä Stanley ja Rachel käskyttävät samaa asiainhoitajaa, Francisia,
jolle tilanne tietää paljon askelia ja selityksiä selityksen perään.
Charlie ”The Duck” Clench (Ilmari Saarelainen) on järjestämässä tyttärensä Paulinen (Idalilja Raipia) ja näyttelijäksi halajavan Alan Danglen (Jaakko Wuolijoki) kihlajaisia. Alun perin Paulinen rakastettu oli Roscoe Crabbe, mutta hänen kuolemastaan kiirinyt tieto muutti suunnitelmia.
Juuri silloin saapuu Roscoeksi pukeutunut Rachel paikalle, mukanaan asioidensa hoitajaksi palkkaamansa sympaattinen, mutta velmu Francis Henshall (Mika Nuojua).
* *
Meno on välillä niin vauhdikasta, että katsoja melkein putoaa kyydistä, mutta ei hätää. Jo kohta Francis kuljettaa niin tarinaa kuin yleisöä kohti uusia käänteitä.
Kahden pomon välissä Francisilla pitää kiirettä, kirjeitä pitää toimittaa ja ruokia tarjoilla. Siinä sivussa tulee oma nälkäkin tyydytettyä, vaikka sitä ennen tarvitaan apuja yleisöltäkin.
Ja tietenkin farssissa on puhdasoppinen onnellinen loppu kaiken väärinymmärryksen, itkun ja täpärien tilanteiden jälkeen.
* *
Ylemmän luokan edustaja, Alan Danglen isä Harry (Kauko Aunesneva) on ilmetty brittilakimies, poikansa haihatteluja hiukan ylenkatsova, mutta kihlauksen sopimuksesta kiinnipitävä. Ilmari Saarelainen Paulinen isänä on hersyvän hauska epätoivoisena tyttärensä määrätietoisen päätöksen edessä.
Jaana Saarinen Dollyna on ihana feministi, Charlesin napakka kirjanpitäjä, johon Francis iskee silmänsä. Marika Heiskasen muuntautuminen molemmissa habituksissa on uskottava ja suvereeni. Jaakko Wuolijoella on toinen rooli Alfiena, kömpelönä tarjoilijana, mistä ansaitsee erityisen maininnan; sellaisia pyörähdyksiä ja kaatumisia, että tuntui omalla penkilläkin.
Taitavia ovat rooleissaan myös Jere Riihinen ja Aku Sajakorpi.
* *
Mika Nuojua pyörittää palettia sellaisella ammattitaidolla ja ilmeikkyydellä, että hahmoa ei voi kuin rakastaa. Improvisointi yleisön kanssa on hyvä lisä kaiken keskellä.
Hauskaa on myös lavalla, sen aistii. Kaikessa on hyvä rytmi ja ajoitus. Taisi jossain kohtaa pokkakin melkein pettää, mutta siitä mentiin ammattitaidolla yli.
Siirtymät kohtauksien välillä hoidetaan onnistuneesti skiffle-musiikilla, joka on sovitettu tähän Komediateatterin esitykseen. Elävä musiikki ja näyttelijöiden hulvaton irrottelu tuo esitykseen mukavan lisän. Mukaan repliikkeihin on kätkettynä myös aikakauden politiikkaa ja populaarimusiikin tähtiä.
Panu Raipia on ohjannut brittikomedian ansiokkaasti. Sketsistä toiseen siirrytään oikea-aikaisesti, nurkan takana odottaa jo seuraava nauru ja tilanne. Tällaista pitää kesäteatterin olla: teatterista poistutaan hymyssä suin ja esitykselle naureskellaan vielä kotimatkallakin.
Irmeli Heliö
Yksi mies, kaksi pomoa
- Käsikirjoitus: pohjautuu Carlo Goldonin näytelmään Kahden herran palvelija
- Dramatisointi: Richard Bean
- Musiikki ja laulut: Grant Olding
- Suomennos: Mikko Koivusalo
- Ohjaus: Panu Raipia
- Lavastus: Oskari Löytönen
- Pukusuunnittelu: Kaisa Savolainen
- Maskeeraus- ja kampaussuunnittelu: Johanna Paakkanen
- Äänisuunnittelu: Janne Pärnänen
- Musiikin sovitukset: Pekka Louhimo
- Rooleissa: Mika Nuojua, Kake Aunesleva, Marika Heiskanen, Idalilja Raipia, Jere Riihinen, Ilmari Saarelainen, Jaana Saarinen, Aku Sajakorpi, Jaakko Wuolijoki
Ensi-ilta: Tampereen Komediateatteri 8.6.2023. Esityksiä 12.8. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Perhe-elämän helvetin versiot – arviossa Ryhmäteatterin Lemminkäisen äiti
TEATTERI | Ryhmäteatteri herättää eloon tämän ajan Lemminkäisen tarinan Anna Krogeruksen käsikirjoittamassa ensi-iltanäytelmässä.
Päivä epäsuositun tytön elämästä – arviossa Kansallisteatterin Veljelleni
TEATTERI | Veljelleni on yksinpuhelu eli monologi, mutta sen esittämisen ohjaaja Otto Sandqvist on jakanut neljälle näyttelijälle.
Sirkku Peltolan Tyttö ja varis Hämeenlinnan teatterissa liikuttaa ja naurattaa – samanaikaisesti
TEATTERI | Tyttö ja varis kertoo neljästä hyvin erilaisesta, eri elämäntilanteessa olevasta ihmisestä.
Näyttämön sietämätön keveys ja huijarin paino – arviossa Espoon teatterin Minna Craucher
TEATTERI | Espoon teatterin ensi-iltamusikaalin päähenkilö Minna Craucher oli hengästyttävä nainen. Hän toimi jo, kun miehet vasta tuskailivat.