Kuva: Maria Atosuo
TEATTERI | Junan laille etenevä Salaisuuksien ilta ilahduttaa Tampereen Teatterin syksyn ensimmäisessä ensi-illassa. Naurun lisäksi tarjolla vakavia teemoja parisuhteesta ennakkoluuloihin.
”Vauhtiin päästyään näytelmä etenee kuin Pendolino Pohjanmaan radalla. Se vie mukanaan niin, että ennen väliaikaa ei tule mieleenkään vilkaista kelloa.”
ARVOSTELU
Salaisuuksien ilta
- Ohjaus: Työryhmä
- Näyttämöllä: Eeva Hakulinen, Annuska Hannula, Marika Heiskanen, Tuukka Huttunen, Esa Latva-Äijö. Ville Mikkonen, Elisa Piispanen ja Jarkko Tiainen.
- Kantaesitys: Tampereen Teatteri, 2.10.2021. Esityskalenteriin täältä.
Tietääkö puolisosi sinusta aivan kaiken? Entä ystäväsi? Luultavasti eivät. Meillä kaikilla lienee salaisuuksia, jotka pidämme vain itsellämme. Toisten salaisuudet ovat pieniä – vaikkapa salaa syöty suklaapatukka kauppareissulla. Toisten salaisuudet ovat vähän suurempia.
Tampereen Teatterin ja Teatteri Siperian yhteistuotanto Salaisuuksien ilta näyttää, mitä saattaa tapahtua, kun salaisuudet paljastuvat. Esitys on syntynyt työryhmän yhteisen työn tuloksena. Ohjauksesta vastaa koko työryhmä eli Eeva Hakulinen, Annuska Hannula, Marika Heiskanen, Tuukka Huttunen, Esa Latva-Äijö, Ville Mikkonen, Elisa Piispanen ja Jarkko Tiainen.
Näytelmä kertoo keski-ikäisten ystäväpariskuntien illanvietosta. Miehet ovat tunteneet toisensa jo kauan, vaimot ovat tulleet mukaan myöhemmin. Tavallinen asetelma monessa ystäväpiirissä.
* *
Tapaaminen alkaa kuten usein ennenkin. Pian illan emäntä Eva (Elisa Piispanen) keksii uuden viihdykkeen: jokainen pistää kännykkänsä pöydälle. Puhelimiin illan aikana tulevat viestit luetaan kaikille ja puheluihin pitää vastata kaiuttimen kautta.
Senhän saattaa arvata, että illan mittaan syntyy sekaannuksia, katsojaa naurattavia tilanteita, mutta myös traagisia kohtauksia, jotka eivät huvita ketään.
Näytelmän teksti on italialaista alkuperää. Se perustuu Paolo Genovesen elokuvan (Perfetti sconosciuti; Salaisuuksien illallinen, 2016) käsikirjoitukseen. Suomennoksesta ja näyttämösovituksesta vastaa Juha Siltanen. Teksti on hyvä. Jännite säilyy, letkaukset iskevät nauruhermoon ja lopussa katsoja saa iloita pienestä yllätyksestäkin.
Vauhtiin päästyään näytelmä etenee kuin Pendolino Pohjanmaan radalla. Se vie mukanaan niin, että ennen väliaikaa ei tule mieleenkään vilkaista kelloa – eikä myöskään jälkimmäisellä puoliskolla.
* *
Näyttelijät selviävät urakastaan kiitettävästi. Etenkin Marika Heiskanen Carlottana onnistuu, samoin Peppen roolin vetävä Jarkko Tiainen.
Kahdeksasta näyttelijästä seitsemän on näyttämöllä lähes koko ajan. Siitä seuraa, että osalle heistä ei riitä ihan koko ajaksi tekemistä. Pieni kauneusvirhe, joka ei estä esityksestä nauttimista.
Näytelmän teemoja ovat ystävyys, parisuhde, seksuaalisuus, uskollisuus itselle ja muille, ennakkoluulot, sukupolvien väliset jännitteet. Muutaman mainitakseni. Vaikka teemoja on paljon, ne pysyvät kasassa. Sellaistahan elämä on: meneillään on monia asioita päällekkäin ja lomittain.
Esitys viihdytti. Se antoi mahdollisuuden nauraa omille ennakkoluuloilleen ja luutuneille asenteille. Se ei moralisoi, vaan antaa katsojan itse päättää, kannattaako kaikki salaisuudet paljastaa. Teatteriin kannattaa kuitenkin mennä.
Marja Aaltio
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijät pitävät interaktiivisen murhamysteerin pinnalla – arviossa Tampereen Teatterin Hiuskarvan varassa
TEATTERI | Tuulensuun Palatsin interaktiivisen murhamysteerin tapahtumapaikkana on parturikampaamo. Kesken arkisen aherruksen yläkerrassa tapahtuu henkirikos.
Näyttävä tulkinta vanhasta komediasta – arviossa Nokian työväenteatterin Herrat ovat herkkäuskoisia
TEATTERI | Serpin komedia vuodelta 1937 on visuaalisesti upeasti toteutettu, muttei ainakaan vielä nouse oikein lentoon.