Kuva: Mitro Härkönen

Rosettan kivi on egyptologien tutkimusten ansiosta ratkaistu 200 vuotta sitten. British Museumissa valmistaudutaan juhlaan. Juhlien kynnyksellä riidellään jälleen kerran siitä, onko kiven paikka Gizassa The Grand Egyptian Museumissa vai Lontoossa British Museumissa.

Rosettan kivi löytyi Napoleonin sotaretkellä vuonna 1799 egyptiläisestä Rosettan satamakaupungista. British Museumissa vierailee egyptiläinen museointendentti, jolle britti-intendentti kertoo kiven tarinaa, jonka egyptiläinen hyvin tuntee. Egyptiläisten vierailun ajan museossa ovat työntekijöinä suomalainen Kaino tulkkina ja egyptiläinen yövartija Safiiya. Kaino on entinen yliopistoprofessori ja Safiiyallakin on ollut erilainen työhistoria. He keskustelevat Rosettan kivestä, egosta, omasta ja muiden, sekä kaikista jäljistä, joita ihminen jättää maailmaan. Eletään vuotta 2022.

Laura Eklund Nhaga ja Alex Anton. Kuva: Mitro Härkönen

* *

Näytelmän alussa näemme kahden miehen yrityksistä ratkaista Rosettan kiven tekstien arvoitukset. Vuosina 1808–1818 ranskalainen muinaisten kielten opiskelija Jean-Francois Champollion, egyptiläisen intendentin Jacques-Joseph Champollionin pikkuveli, sekä englantilainen intendentti ja lääkäri Thomas Young onnistuvat ja epäonnistuvat samaan tahtiin.

Silvestre De Sacy on ranskalainen arabian kielen professori, joka opettaa molempia, erityisesti Youngia. Young on valmis jakamaan tietonsa Champollionin kanssa De Sacyn kielloista huolimatta. Historian salaisuuksien äärellä käydään kolmiottelu Ranska–Englanti–Egypti.

Ryhmäteatterin historiantunti on nautinto, vastauksia vaaditaan ja osittain niitä saadaankin. Kiven ympärillä eläneet ihmiset miettivät jo kaksisataa vuotta sitten paljolti samoja kysymyksiä, joita tänäkin päivänä pohditaan. Kenelle Rosettan kivi oikeasti kuuluu? Onko ihminen parempi toisessa kulttuurissa kuin omassaan? Ymmärtääkö toinen kulttuuri toista milloinkaan tarpeeksi hyvin?

Käsikirjoittaja Elina Snicker ja ohjaaja Sanna Lavaste olivat työmatkalla Lontoossa vuonna 2017. British Museumissa he kävivät katsomassa Rosettan kiveä. Siellä heille selvisi, että oli edelleen salaisuus, kuka kaiversi kiveen tekstit ja kuka niitä osasi lukea.

Minna Suuronen ja Santtu Karvonen. Kuva: Mitro Härkönen

* *

Näytelmän saavat aina henkiin näyttelijät ja niin tapahtuu nytkin. Alex Anton (Jean-Francois Champollion) on kärsivä ja innokas nuori tutkija, joka ihastui jo lapsena Rosettan kiven salaisuuksiin. Anton on tätä kaikkea, vauhdikkaasti ja äänekkäästi.

Minna Suuronen (Silvestre De Sacy, Safiiya) on varma ja vakuuttava, äänellään jopa pelottava luennoitsija ja toisaalta herkkä äiti. Suuronen hallitsee näyttämöä helposti.

Laura Eklund Nhaga (Thomas Young, englantilainen intendentti, maman, Claude Maria Gattel) on vakuuttavasti läsnä jokaisessa roolissaan. Santtu Karvosen (Kaino, Yolande, Étienne Quatremère) hahmoissa on taitavasti sekä komiikkaa että draamaa.

Robin Svartsröm (Jacques-Joseph Champollion, egyptiläinen intendentti) on luontevasti läsnä. Isoveljen roolissa hän on uskottavan vaativa ja intendenttinä kommentoi asioita mustalla huumorilla.

Erityisen komeasti lavalla näkyi ja kuului valo- ja videosuunnittelija Ville Mäkelän kuvitus ja Jussi Kärkkäisen äänisuunnittelu. Lavastaja Anna Sinkkosen ratkaisut olivat hyviä ja käytännöllisiä.

Maija Kääntä

Rosettan kivi – Muista minut ikuisesti!

• Käsikirjoitus Elina Snicker
• Tekstidramaturgit Mimmi Ahonen ja Heini Junkkaala
• Ohjaus Saana Lavaste
• Ohjaajan assistentti Moe Mustafa
• Lavastus- ja pukusuunnittelu Anna Sinkkonen
• Teemakappaleen sävellys Sanna Salmenkallio ja Ali Saad
• Valo- ja videosuunnittelu Ville Mäkelä
• Äänisuunnittelu Jussi Kärkkäinen
• Maskeeraussuunnittelu Toni Ahonen
• Lavastajan assistentti ja tarpeistovastaava Linda Maria
• Rooleissa Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström, Alex Anton, Laura Eklund Nhaga

Kantaesitys Helsingin Ryhmäteatterissa 7.10.2025. Esityksiä 13.12. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua