Juha Pulli ja Paavo Kerosuo. Kuva: Markku Pihlaja
TEATTERI | Taru Mäkelän ohjaama parodia on railakas kuin vappujuhlat. Sirpa Kähkösen käsikirjoitus sijoittuu vuosien 1972–1973 vaihteeseen.
”UKK on komedia vallasta ja sen suurimmasta kapellimestarista Urho Kaleva Kekkosesta.”
ARVOSTELU
UKK
- Ohjaus: Taru Mäkelä
- Käsikirjoitus: Sirpa Kähkönen
- Pääosissa: Paavo Kerosuo, Juha Pulli, Reetta Ristimäki, Hanna Vahtikari
- Ensi-ilta: 3.10.2024 Musiikkiteatteri Kapsäkki
Eletään vuosien 1972 ja 1973 vaihdetta. Urho Kaleva Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi poikkeuslailla, ilman vaaleja. Sittemmin on päädytty siihen, että suomalainen demokratia ohitettiin ja oli vaarassa. Kekkonen valittiin presidentiksi puolueiden huutoäänestyksellä.
UKK-näytelmän päähenkilö on se tutuin presidenteistä ja aina yhtä ajankohtainen. Tänäkin syksynä Kekkosesta on kirjoittanut muun muassa Reidar Palmgren. Veli jota minulla ei ollut (Otava, 2024) on fiktiivinen kertomus Urho Kekkosen tekemisistä ja siitä mitä olisi voinut tapahtua.
Musiikkiteatteri Kapsäkin musiikkinäytelmä pyrkii pysymään totuudessa pienillä ja suurilla vivahteilla. Näytelmän ja laulujen kirjoittaja Sirpa Kähkönen kertoi tutkineensa Kekkosen aikaa lähinnä julkaisujen kautta. Kähkönen on syntynyt vuonna 1964, joten hänen henkilökohtaiset kokemuksensa lienevät lapsena ja nuorena aikuisilta saamien tietojen varassa.
Ahti Karjalainen (Paavo Kerosuo) ja Sylvi Kekkonen (Reetta Ristimäki) kohtaavat. Kuva: Markku Pihlaja
* *
Kapsäkin lava on koristeltu naispuolisilla mallinukeilla, joiden voisi kuvitella kertovan Urkin harrastuksista. Presidentinlinnassa asuu Urkin vaimo Sylvi, jolle UKK lupaa jokaisen ryyppyjuhlan ja vieraan naisen jälkeen lopettaa pettämisen. Sylvi vastaa olevansa pettynyt itseensä, koska pysyy kaiken jälkeen yhä tontilla.
Urkin kaverina tai vihollisena vierailee Ahti Karjalainen, joka on katkera, ettei saakaan olla seuraava presidentti. Harmaa eminenssi auttaa vallankäyttäjää ja postinvartija erottelee haukkumakirjeet muusta postista. Suurliikemiehiä, Urkin kalakavereita, edustaa vuorineuvos Vuorinen. Lottotyttö lähinnä kertoo siitä, mitä me suomalaiset toivoimme tai pelkäsimme tulevaisuudelta.
Sähköt katkeavat välillä, se on muistutus energiakriisitä, joka oli öljyntuottajamaiden ”sota” Israelia vastaan. Neuvostoliitosta saatiin öljyä Suomeen, mikä saattoi vaatia Kekkoselta vastineeksi jotakin?
Kysymyksessä on komedia vallasta ja sen suurimmasta kapellimestarista, Urho Kaleva Kekkosesta. Kekkosen kritisoiminen alkoi vasta hänen kuolemansa jälkeen, mikä on hämmästyttänyt koko aikuisiän Koillis-Lapissa syntynyttä.
Yksi näkökulma on, että Kekkonen sai Neuvostoliiton kanssa häärätessään pelastettua Suomen ja pidettyä sen itsenäisenä valtiona. Kuinka paljon neuvostoliittolaiset saattoivat hoitaa Urkin tekemisiä omien toiveidensa mukaan, se on ikuisuuskysymys, jolla pyritään lyömään kohti tai ohi.
Reetta Ristimäki on Lottotyttö. Kuva: Markku Pihlaja
* *
Lavalla on enimmäkseen hauskaa. Taitavat laulaja-näyttelijät osaavat asiansa. Seremoniamestarina ovat jokainen vuorollaan: Lottotyttö ja Sylvi (molemmat Reetta Ristimäki), Kekkonen (Juha Pulli), Kirjolohi (Hanna Vahtikari) ja Ahti Karjalainen (Paavo Kerosuo).
Juha Pulli on varsin letkeä Kekkosena, samoin Paavo Kerosuo useissa rooleissaan. Reetta Ristimäki on parodian kuningatar, joka pysyy niin nuoteissa kuin asiattomissa asioissa. Hanna Vahtikari on hyvä Kirjolohi, joka viehättää suolalla ja ilman.
Näytelmän laulut on säveltänyt Niko Kumpuvaara yhdessä Aili Järvelän kanssa. Sovitukset ovat Kumpuvaaran, joka toimii esityksessä kosketinsoittajana yhdessä multi-instrumentalisti Sara Puljulan kanssa. He ovat todellisia taitureita.
Maija Kääntä
UKK
- Käsikirjoitus Sirpa Kähkönen
- Ohjaus Taru Mäkelä
- Taiteellinen konseptisuunnittelu Reetta Ristimäki
- Laulujen sanat Sirpa Kähkönen
- Laulujen sävellys, sovitus ja musiikin johtaminen Niko Kumpuvaara
- Rotestilaulun ja Pauli-Polkan sävellys Aili Järvelä
- Musiikin sovitus ja johtaminen Niko Kumpuvaara
- Kuva- ja videosuunnittelu Pietu Pietiäinen
- Valo- ja lavastussuunnittelu Erno Seppälä
- Äänisuunnittelu Max Marshall
- Pukusuunnittelu Marja Uusitalo
- Maskeerauksen suunnittelu Ari Haapaniemi
- Koreografia Rami Meling
- Rooleissa Paavo Kerosuo, Juha Pulli, Reetta Ristimäki, Hanna Vahtikari
- Muusikot Niko Kumpuvaara, Jusu Berghäll, Sara Puljula
- Yhteistyökumppani Aalto-yliopiston MAGICS-infrastruktuuri
- Tuotanto Greta Tuotanto ja Musiikkiteatteri Kapsäkki
Ensi-ilta 3.10.2024 Helsingin Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Esityksiä 15.2.2025 asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Surulla on rautaiset kädet, mutta kaipauksella lempeä katse – arviossa Mikkelin teatterin Äitiä ikävä
TEATTERI | Mikkelin teatterin Äitiä ikävä luo oman, tyylikkään ehjän maailmansa kertoessaan yhden perheen kohtalon.
Nukkekodin modernisoitu versio on viihdyttävä mutta syvällinen – arviossa Nokian Etunäyttämön ensi-ilta
TEATTERI | Henrik Ibsenin näytelmän uusi sovitus on kekseliäs, humoristinen, dramaattinen ja energinen kokonaisuus.
Hämeenlinnan teatterin 39 askelta – pääosassa sivuroolit
TEATTERI | Jyri Ojansivu ja Mikko Virtanen tekevät todella upeaa työtä. Roolit vaihtuvat lennossa ja fyysisesti näytteleminen on tarkkaa ja hallittua.
Ihminen toteutuu jo paperilla, mutta entä käytännössä? Arviossa Sex – sukupolvia ja sukupuolia
TEATTERI | Gender, sex, seksuaalivähemmistöt, identiteetin määritys, sukupuolten väliset eroavuudet – näitä tullaan puimaan seuraavat kymmenen vuotta.
