Kuva: Veera Kontula
TEATTERI | Farssi kuvaa ’osin virheellisesti kuvattua naisen sukuelimen’ traagista historiaa huumorin keinoin, jonka turvin on luvallista nauraa arkojen aiheiden keskellä.
”Liki kolmen tunnin esitys tuntui olevan aivan liian lyhyt teemojen tarkasteluun.”
ARVOSTELU
Kielletty hedelmä
- Alkuperäisteos: Liv Strömquist
- Ohjaus: Jenni Korpela
- Kantaesitys: Helsingin Ylioppilasteatteri 11.12.2021.
Suursuosioon nousseen ruotsalaisen sarjakuvapiirtäjän ja feministin Liv Strömquistin teokseen perustuva Kielletty hedelmä sai kantaesityksensä Helsingin Ylioppilasteatterissa. Jenni Korpelan ohjaus on monimuotoisesti toteutettu kumarrus Strömquistin ytimekkäälle alkuperäisteokselle. Farssi kuvaa ”osin virheellisesti kuvattua naisen sukuelimen” traagista historiaa huumorin keinoin, jonka turvin on luvallista nauraa arkojen aiheiden keskellä.
Osansa saavat niin Sigmund Freud kuin antiikin kreikkalaisetkin heidän yrittäessä ymmärtää naisten sukuelimiä, orgasmia, kuukautisia ja seksuaalisuutta. Vastaan tulee toinen toistaan oudompia käsityksiä: aikojen saatossa on esimerkiksi todella uskottu, että kuukautisveri kantaa sisällään pahoja voimia, naisen orgasmi on tae raskaudelle ja vulva on epäonnistunut penis. Ihan jo näiden takia kannattaa käydä katsastamassa tämä laavakivinen polku, joka tähän päivään on kuljettu feminismin saralla.
* *
Liki kolmen tunnin esitys tuntui olevan aivan liian lyhyt kyseisten teemojen tarkasteluun. Aiheita käsiteltiin ajoittain hengästyttävän nopealla tahdilla ja vaikka ne pyrittiinkin avaamaan kirjaa mukaillen yleisölle, ei kaikkea pystynyt mitenkään siinä hetkessä sisäistämään. Monologia olisikin voinut hieman karsia esimerkiksi jättämällä osan reaktioita kuvaavista repliikeistä yleisön tulkittavaksi.
Varsin kunnianhimoisen kokonaisuuden toteutus onnistuu kuitenkin varsin vakuuttavasti. Kunniamaininnan saa esityksen näyttelijäkaarti, joka suoriutuu lukuisista rooleistaan uskottavasti niiden vaihtuessa kabareemaisesti tilanteesta toiseen. Myös ajoitus ja rytmi olivat kohtauksissa kohdillaan. Lisäksi repliikit kuuluivat pääosin selkeästi eikä lavalla härvätty mitään ylimääräistä.
Kuva: Veera Kontula
* *
Esitykseen toi eloisuutta sen näyttävä visuaalisuus. Näyttelijöiden puvustus oli suorastaan räiskyvää ja koreografiat havainnollistivat mielekkäästi luennointia. Suhteellisen pientä lavaa oli onnistuttu rikkomaan monipuolisesti valosuunnittelun avulla. Lisäksi äänisuunnittelu tuki osuvasti esityksen dramatisointia.
Ironista kyllä, samaan aikaan seinän toisella puolella oli käynnissä J. Karjalaisen konsertti, jossa tuhatpäinen fanijoukko lauloi osuvasti siitä, kuinka ”mennyt mies on historiaa”.
Menneet miehet in memoriam!
Eero Lassila
Kielletty hedelmä
- Alkuperäisteos: Liv Strömquist
- Suomennos: Helena Kulmala
- Dramatisointi: Jenni Korpela, Elena Rekola ja Reetta Kinnarinen
- Ohjaus: Jenni Korpela
- Ohjaajan assistentti: Reetta Kinnarinen
- Valosuunnittelu: Rita Löytty
- Musiikki ja äänisuunnittelu: Edit Viljamaa
- Lavastus: Mia Määttä
- Pukusuunnittelu: Saana Miettinen
- Maskeeraus: Frida Krohn
- Graafinen ilme: Meri Luukkanen
- Tuotanto: Tommi Kokkonen
- Tuotannon assistentti: Elena Kantinkoski
- Yleisötyö: Mona Huczkowski ja Maaria Sainio
- Näyttämöllä: Oskari Eskola, Roope Kovalainen, Heidi Lalli, Miika Luukko, Linda Manelius, Suvi Mäkinen, Tiina Romppainen, Clarissa Rosi, Sulo Siikaranta, Netta Simola, Velma Tiusanen, Fanni Vihersaari ja Maria Viitanen
Kantaesitys Helsingin Ylioppilasteatterilla 11.12.2021. Esityksiä 5.2. asti. Esityskalenteriin pääset täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Itseen kirjoitettu kertoo samaistuttavan tarinan työväenluokkaisesta lähimenneisyydestä – arviossa TTT:n ensi-ilta
TEATTERI | Itseen kirjoitettu on taidokkaasti näytelty kertomus juurilleen palaavasta älykköpojasta. Teoriapitoinen tarina irvailee itselleen ja suuntaa peilin katsojan naamaan.
Tampereen isot teatterit ovat unohtaneet lapset – onneksi Valkeakoskella tehdään teatteria suurella sydämellä myös lapsille
TEATTERI | Yllättävän ajankohtainen Pekka Töpöhäntä näyttää, että pahaan ei pidä vastata ilkeydellä vaan hyvällä; siis ilolla, laululla, tanssilla, hymyllä ja huumorilla.
Helsingin Kaupunginteatterin Hildur nojaa näyttelijäntyöhön ja huumoriin
TEATTERI | Satu Rämön kansainväliseksi ilmiöksi nousseen dekkarisarjan ensimmäisen osan näyttämösovitus on kuin kotonaan Arena-näyttämön intiimiydessä.
Pikkuteatteri onnistuu mahdottomassa: sisällissodan kauhuista voi löytää valoa ja toivoa – arviossa Veriruusut
TEATTERI | Kangasalla nähdään jotain ainutkertaista – lasten ja nuorten teatteri esittää kuolemaan kulkevan hamekaartin viimeiset kuukaudet.