Oppaiden kuoro kertoo Euroopan julmasta historiasta. Kuva: Kalle Ropponen
TEATTERI | Kansallisteatterin Europeana on vain runsaan tunnin kestävä esitys, mutta sen näyttämönä on Euroopan koko 1900-luku.
”Europeana on tiivis, intensiivinen ja moniulotteinen esitys.”
ARVOSTELU

Europeana
- Ohjaus ja dramatisointi: Minna Leino
- Ensi-ilta: 9.11.2023 Kansallisteatterissa. Esityksiä 19.3.2024 asti.
Kansallisteatterin näytelmä perustuu tsekkiläisen Patrik Ouředníkin teokseen Europeana – 20. vuosisadan lyhyt historia, joka ilmestyi vuonna 2001. Eero Balkin suomennos on vuodelta 2022.
Näyttämöratkaisu remontin jälkeen avautuneella Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä on hyvin pelkistetty. Yhdeksän museo-opasta kiertää lähes tyhjää tilaa. Muutama näyttämöllä silloin tällöin vilahtava taideteos paikantaa esitykseen museoon.
Näyttämöllä vilahtaa muun muassa valtava käden torso, jolla voi nähdä yhteyden näytelmän sisältöön. Historiallisesti patsaisiin ja myös niiden kaatamiseen liittyy vahvaa symboliikkaa. Kun ideologia ja valta vaihtuvat, patsaita kannetaan paraatipaikoilta syrjäisimpiin paikkoihin tai kätketään museoiden kellareihin. Näin on tapahtunut esimerkiksi Virossa, jossa neuvostoaikaisen Viron julkisia patsaita siivottiin pois edustuspaikoiltaan, kun maa itsenäistyi uudelleen.
Myös Suomessa on ollut omia patsaskiistojaan. Ville Vallgrenin Havis Amandaa pidettiin aikoinaan liian uskaliaana. Eila Hiltusen Sibelius-monumentti oli arvostelijoiden mielestä liian moderni ja Kiasman rakennusta syytettiin siitä, että se vei tilaa Mannerheimin ratsastajapatsaan ympäriltä.
* *
Europeanassa oppaista muodostuu kuoro, joka johdattaa katsojan tiiviille historiakierrokselle Eurooppaan. Minna Leinon ohjaamassa näytelmässä ei ole pääosan esittäjää, vaan kaikki oppaat ovat yhdenvertaisia historian tulkkeja. He esittävät Euroopan tarinaa yhtä kiihkeätempoisesti katse yleisöön suunnattuna.
Näytelmä avaa avainkohtia Euroopan sotaisasta ja väkivaltaisesta historiasta. Keskiössä ovat ensimmäinen ja toinen maailmansota sekä juutalaisvainot. Fasismi ja kommunismi rinnastetaan toisiinsa totalitarismia tukevina ideologioina.
Raskaan poliittisen ja sotilaallisen historian rinnalla kulkevat taidehistoria, psykologian kehitys, sosiologia, teknologiset keksinnöt ja mitä lähemmäksi 2000-lukua tullaan myös tietotekniikan huima kehitys.
Esitys pitää katsojan valppaana, kun museo-oppaat luovat pikakatsauksen vaikkapa dadaismiin, surrealismiin, futurismiin ja ekspressionismiin taidehistoriassa. Psykologian ja psykiatrian suuntausten esittelyssä pohditaan ihmisen pahoinvointia, jolloin herää kysymys, onko siitä lainkaan ulospääsyä.
Huumoriakin esitykseen mahtuu. Ensimmäisessä maailmansodassa eläimet kuljettivat viestejä taistelevien osapuolten välillä. Kissa kantoi selässään viholliselle sikarin. Kissa ei kuitenkaan saanut kiitosta. Se tapettiin ja syötiin. Uhanalaiset kielet huolestuttavat. Maailmassa on kieliä, joiden taitajia on jäljellä muutama, ehkä vain yksi. Kun heistä aika jättää, kieletkin painuvat unholaan. Tämäkin kääntyy huumoriksi. Näyttelijät alkavat puhua siansaksaa.
* *
Tärkeä teema näytelmässä on muisti ja sen vastakohta, muistamattomuus. Näyttämön takaseinälle heijastetaan teksti, joka kehottaa ottamaan oppia menneisyyden virheistä. Jos tämä osattaisiin, ei tulisi enää sotia, tauteja, tulvia, maanjäristyksiä eikä totalitaarisia järjestelmiä. 2000-luvun ihminen olisi dynaaminen, suvaitsevainen ja positiivinen, julistaa näytelmä.
Romaani ja näytelmä ovat vahvoja kannanottoja siitä, että historiaa ei saa unohtaa. Ymmärtämällä historiaa voi ymmärtää paremmin myös nykypäivää ja ehkä ennustaa myös tulevaa.
Europeana on pelkistetyn näyttämöilmaisun sisällä älyllinen ja rönsyilevä esitys, jonka langat kurottavat moneen suuntaan. Sitä kannattaa katsoa aistit avoinna. Jos erehtyy ajattelemaan omiaan, näytelmä on jo liitänyt seuraavaan aiheeseen.
Sirpa Pääkkönen
* *
Europeana
- Ohjaus ja dramatisointi: Minna Leino
- Alkuperäisteoksen suomennos: Eero Balk
- Dramaturgit: Jukka-Pekka Pajunen & Elli Salo
- Lavastus- ja valosuunnittelu: Kalle Ropponen
- Pukusuunnittelu: Sari Suominen
- Äänisuunnittelu: Johanna Storm
- Laulujen sovitus ja harjoittaminen: Mari Kätkä
- Naamioinnin suunnittelu: Jari Kettunen
- Liikeilmaisun konsultaatio: Marc Gassot
- Lavalla: Kristiina Halttu, Aksa Korttila, Markku Maalismaa, Mitra Matouf, Marja Myllylä, Heikki Pitkänen, Antti Pääkkönen, Marja Salo, Pietu Wikström
Ensi-ilta 9.11.2023 Kansallisteatterissa. Esityksiä 19.3.2024 asti. Esityskalenteriin tästä.
* *
Kulttuurigaala lähestyy!
Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!
#kulttuurigaala #kulttuuri
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kotiin ei päästy milloinkaan – arviossa Kansallisteatterin Muistopäivä
TEATTERI | Elli Salon Muistopäivä-näytelmä Kansallisteatterissa kertoo suomaisloikkarien loputtomasta matkasta Neuvostomaassa.
Ääntä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita – arviossa Maria Ylipään kabaree-esitys Poikkisahattu nainen
MUSIIKKITEATTERI | Maria Ylipään loistava lauluääni taipuu laulelmista hevirokkiin. Poikkisahattu nainen on kabaree naisen elämästä lasten, miehen ja koiran kanssa.
Elämän moniosaajat kimpussamme – arviossa Tukkateatterin kantaesitys Haittaako, jos kysyn?
TEATTERI | Tukkateatterin pikkujoulukabaree Haittaako, jos kysyn? on syntynyt näyttelijöiden omista kokemuksista.
Waltteri Torikan baritoni soi kaikki tunteet rintamien välissä – arviossa Ihminen parhaan kykynsä mukaan
OOPPERA | Joel Järventaustan ja Tommi Kinnusen pienoisooppera päästää kokemaan sotilaan kauhun ja kaipuun. Turun Saaristo-ooppera vieraili Kansallisoopperan Alminsalissa.




