Kuva: Harri Hinkka

Mika Waltari oli jo mielessään jättänyt komisario Palmun tarinat taakseen, mutta vuonna 1963 Matti Kassila pyysi käsikirjoitusta vielä yhteen Palmu-elokuvaan. Waltari kirjoitti näytelmän, mutta elokuva jäi tekemättä. Onneksi sen poimi ohjelmistoonsa Tampereen Komediateatteri.

Ennen julkaisemattoman elokuvakäsikirjoituksen on dramatisoinut Komediateatterille Joel Elstelä. Panu Raipian ohjaama jännitysnäytelmä Levätkää rauhassa, komisario Palmu pitää otteessaan viimeisen kohtaukseen asti.

Eläkejuhlat

Etsivä Kokki, poliisipäällikkö Virta ja komisario Palmu viettävät Palmun eläkkeelle siirtymisen läksiäisiä –Palmu varsin vastentahtoisesti. Aimo Räsäsen komisario Palmu on olemukseltaan ja eleiltään se Palmu, jonka elokuvat ovat meille luoneet. Räsänen ei yritä tuoda Palmuun mitään uutta näkökulmaa, vaan hän on omaksunut täydellisesti pienimmätkin Palmulle tutut eleet. Ei kai komisario Palmua voi edes muuttaa, hän on ikoni. Aimo Räsänen on täydellinen komisario Palmu.

Samoin loistavat rooleissaan muut tutut poliisihahmot Kokki ja Virta. Risto Korhonen tekee oivan roolityön Kokkina, hän on kuin alkuperäinen Leo Jokela, ellei vielä enemmän. Uskollinen etsivä on varsinainen työmyyrä ja se, joka lopulta tekee suurimman työn. Poliisipäälliköksi ylennetty ja Mikko Vaismaan esittämä Virta on yli-innokkuudessaan ja epävarmuudessaan hellyttävä.

Iltaa viettää samassa ravintolassa myös toinen seurue, riehakas ja omahyväinen boheemi taiteilijanalku Lautanterä (Jere Riihinen) ystävänsä kanssa. Lautanterä on vanhan patriarkan Lautanderin veljenpoika, joka valmistautuu suureen ensi-iltaansa Macbethina sen sijaan, että vaivautuisi menemään setänsä säätiön perustamisiltaan.

Komisario Palmun eläkejuhlat. Neiti Lumme, komisario Palmu, etsivä Kokki, poliisipäällikkö Virta ja taustalla taiteilija Lautanterä. Kuva: Harri Hinkka

Maisteri Lautanderin viimeinen tahto

Toisaalla samaan aikaan käydään kiivasta taistelua upporikkaan maisteri Lautanderin omaisuudesta hänen kartanollaan.
Maisteri Lautander (Kake Aunesleva) on kiivas ja häijy patriarkka, joka haluaa perustaa säätiön omaisuudelleen. Lautander vaatii allekirjoitukset säätiön perustamisasiakirjaan. Läsnä ovat tuomari Luste (Jarmo Perälä), neiti Lumme (Saara Pohjoismäki), emännöitsijä Johansson (Anna Haaranen) ja tohtori Saksinen (Ari Myllyselkä). Kukaan heistä ei ole innostunut asiakirjasta.

Paikalle tulee myös rakennusurakoitsija Sipponen (Aku Sajakorpi), joka halajaa kartanoa rakentaakseen siihen jotain uutta ja modernia. Ilta äityy kiivaaksi sananvaihdoksi, ja maisteri Lautander pakotetaan lepäämään sydämen oirehtiessa.

Murha

Patriarkka Lautander löytyy kuolleena makuuhuoneestaan. Kuka näki hänet viimeisenä elossa? Tohtori tutkii ruumiin ja toteaa kuolinsyyksi ”sydänkollapsin”, mikä se sitten onkaan. Mutta tapaturmaksi se todetaan.

Äkillinen kuolema valpastuttaa perinnön havittelijoita. Kaikkien henkilöiden inhimilliset piirteet paljastuvat, hyvät ja pahat, vaikuttavimpana rahanhimo.

Komisario Palmu ei usko tapaturmaan eikä malta pysyä poissa tutkinnasta.

Poliisipäällikkö Virta ei tahdo kestää eläkeläisen puuttumista murhatutkimukseen. Joutuupa hän useammankin kerran muistuttamaan Palmua siitä, kuka on nyt poliisipäällikkö.

Kaikkia kuulustellaan eikä ketään voi jättää sivuun. Rikostutkinnan edetessä esiin tulee menneisyyden haamuja. Totuus antaa odottaa itseään ja se yllättää komisario Palmunkin.

Jännitys säilyy koko esityksen ajan, murhaaja voi olla kuka tahansa. Vai onko kuolema sittenkin tapaturma?

Taiteilija Lautanterä ensi-iltansa jälkeen. Kuva: Harri Hinkka

Miten Macbeth liittyy Komisario Palmuun?

Näytelmässä on kaksi tasoa: näytelmä itse ja näytelmään sisään kirjoitettu Macbeth. Ohjauksellisesti se on onnistuneesti toteutettu.

Kokin ja Palmun tuskaista teatterikokemusta nuoren boheemin, taiteilija Lautanterän Macbethistä on hykerryttävä seurata.

”Elämä on kuin varjo häilyväinen, vain näyttelijä rukka, joka riehuin lavalla keikkuu aikansa ja häipyy; se kertomus on, hupsun tarinoima, täys ääntä, vimmaa – tarkoitusta vailla.”

Lavastus on nerokkaasti tehty tukemaan näitä rinnakkaisia tapahtumia. Videoinstallaatiot ja äänimaailma ovat vaikuttavia. Jere Riihinen on Lautanteränä moneen taipuva, itsetietoinen boheemi sekä karismaattinen ja yllättävä Macbeth-hahmossaan.

Onnistunut avaus 30-vuotisjuhlakaudelle

Panu Raipian ohjaus on tiivistä ja loistavasti rytmitettyä. Roolitus on kokonaisuudessaan onnistunut.

Alun pysäyttävä ensimmäinen kohtaus odottaa ratkaisuaan läpi koko näytelmän. Hiukan tiivistämistä tarinan alun ravintolakohtaukseen olisin kaivannut.

Tarinana Levätkää rauhassa, Komisario Palmu on kiinnostava ja erilainen kuin nähdyt Palmu-elokuvat – ihan hyvällä tavalla.

Irmeli Heliö

Levätkää rauhassa, Komisario Palmu

• Mika Waltarin elokuvakäsikirjoituksen pohjalta dramatisoinut Joel Elstelä.
• Ohjaus: Panu Raipia
• Lavastus: Oskari Löytönen
• Äänisuunnittelu: Janne Pärnänen
• Valosuunnittelu: Jussi Kamunen
• Rooleissa: Aimo Räsänen, Mikko Vaismaa, Risto Korhonen, Kake Aunesneva, Anna Haaranen, Jere Riihinen, Jarmo Perälä, Saara Pohjoimäki, Aku Sajakorpi, Ari Myllyselkä

Ensi-ilta Tampereen Komediateatterissa 15.9.2021. Esityksiä 30.12.2021 asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua