Eeva Hakulinen sosiaaliohjaa Mattia ja Liisaa ihmisiksi. Kuva: Heikki Järvinen / TT

Tämänvuotisten teatteriuutuuksien arvioihin on useita kertoja liitetty sama kehittämistoive: kappaleessa olisi ollut tiivistämisen varaa.

No nyt ei pääse valittamaan turhasta venyttämisestä. Kari Hotakaisen kirjoittama ja Tuomo Rämön ohjaama Ihmisiksi sanoo sanottavansa kiitettävän kompaktissa paketissa.

Kesto tunti viisikymmentä. Tuntuu kuin tunti kymmenen.

Poikkeuksellisen ripeä rupeama riittää siihen, että näytelmä saa asiansa sanotuksi. Eikä se edellytä maanista kiirehtimistä. Tempo on maltillinen, ja katsoja ehtii sulatella tekstin oivaltavimmatkin detaljit.

Toki hetkittäin jää miettimään, olisiko esitykseen sopinut rajumpikin irrottelu. Kokonaisuus on ajankohtaan istuva eettinen kannanotto, mutta toteutuksena se kaihtaa riskejä.

* *

Alkupuolen juoniasetelema ja sitä tukeva pelkistetty lavastus tuovat käänteisesti mieleen tilanteen, johon 25 vuotta sitten tehty upea amerikkalaiselokuva The Truman Show päättyy.

Siinä Jim Carreyn esittämä päähenkilö tajuaa eläneensä koko siihenastisen elämänsä tietämättään tosi-tv:n ”tähtenä”. Hän yrittää löytää reitin ulos valtavasta studiokuplastaan ja törmää läpäisemättömiin kulisseihin.

Ihmisiksi-komedian alussa päähenkilöt Liisa ja Matti (Elina Rintala ja Matti Hakulinen) eivät pyri ulos vaan sisään. Yhteiskuntaan. Kaksikko on elänyt siihen asti ”otuksina” Jätekukkulalla ja kaivanut ojia vanhempiensa tavoin. Ihmisten elämästä he ovat saaneet aavistuksen katselemalla toisinaan tienvarsimainoksia.

Elina Rintala ja Matti Hakulinen elävät kaatopaikalla. Kuva: Heikki Järvinen / TT

Löytämänsä tablettitietokoneen opastamana Liisa ja Matti ovat päätyneet Yhteiskunnan suljetulle takaovelle. Sitten Virkailija (Eeva Hakulinen) ilmestyy testaamaan tulokkaita; olisiko heistä ihmisiksi.

Rooleihin valikoitunut kolmen kokeneen taiteilijan ryhmä sopii tehtäviinsä erinomaisesti. He ovat näyttelijöinä oikealla tavalla ”tavallisia” esittääkseen isojen rattaiden osasina loppuun kuluvia pieniä ihmisiä.

* *

Keväällä Kulttuuritoimituksen haastattelussa Hotakainen lupasi, että hänen tekstinsä tulee iskemään silmää Juhani Ahon Rautatie-klassikolle, jossa niin ikään Matti ja Liisa hämmentyvät uuden ja ihmeellisen äärellä. Kyse on nimenomaan silmäniskuista, yhtymäkohtia ei ole liikaa.

Jollain lailla esitys taitaa tehdä kunniaa myös jälleen ajankohtaiselle Aki Kaurismäen elokuvataiteelle, vaikka lähtökohtaisesti Ihmisiksi on dystooppista fantasiaa. Yhteistä on kuitenkin realismia henkivä kuvaus syrjäytymisestä ja sen seurauksista, jotka ovat niin traagisia, että komedia on ainoa järkevä tapa tehdä siitä taidetta.

Enempää ei oikeastaan tohdi kertoa Tampereen Teatterin odotetusta uutuudesta, ettei tule paljastaneeksi liikaa sen sisällöstä. Todettakoon sen verran, että tekstistä voi tunnistaa proosakirjailija Kari Hotakaisen, mutta proosakirjailija on tehnyt parhaansa muuntuakseen näytelmäkirjailijaksi.

Kyseessä kuin kuitenkin on täysin eri laji. Ja lajina näyttämödraaman kirjoittaminen on raaka, julma ja matemaattinen, kuten Hotakainen keväällä kertoi oppineensa.

Matti Mörttinen

Ihmisiksi

• Käsikirjoitus: Kari Hotakainen
• Ohjaus: Tuomo Rämö
• Lavastussuunnittelu: Mika Haaranen
• Pukusuunnittelu: Mari Pajula
• Valosuunnittelu: Tuomas Vartola
• Äänisuunnittelu: Hannu Hauta-aho
• Naamioinnin suunnittelu: Kirsi Rintala
• Rooleissa: Elina Rintala, Matti Hakulinen ja Eeva Hakulinen

Kantaesitys Tampereen Teatterin Frenckellissä 7.9.2023. Esityksiä 14.12.2023 asti. Esityskalenteriin täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua