Andrea Galli ja Johan Krogius. Kuva: Toni Härkänen
OOPPERA | Macbeth ei ole true crimea vaan aitoa Shakespeare-draamaa, jossa naisen vallanhimo ohjaa Macbethin yksinvaltaan hirmutekojen avulla. Katsoja voi löytää siitä allegorian nykypäivän tapahtumiin – ketkä ovat maailman johtajien vallanhimon taustalla?
Savonlinnan Oopperajuhlat: Macbeth Olavinlinnassa 9.7.2025.
Macbeth-oopperaa voi tulkita allegoriana vallan ja korruption dynamiikalle, joka vallitsee keskuudessamme valitettavasti nykypäivänäkin – ei tarvitse kuin katsoa tai kuunnella Ylen uutisia. Lady Macbeth vie miestään ja avioliittoaan kohti tuhoa.
Ooppera alkaa näynomaisella noitien kuorolla, jota säveltäjä Giuseppe Verdi itse piti oopperan kolmantena pääosanesittäjänä. Usein noitakuoron esitykset oopperoissa on ohjattu ”vehkomaan” liikaa, mikä vie auttamatta terän groteskeista ja kimeistä sointiväreistä. Näin ei onneksi ollut Olavinlinnassa, vaan noidat aloittivat tarinan ja veivät sen uskottavasti loppuun saakka.
Noitakuoro. Kuva: Toni Härkänen
Macbeth-oopperaa kritisoitiin aikoinaan johtavan tenoriaarian ja lemmensotkujen puutteesta. Mutta se ei haitannut, sillä kuorojen esitykset sekä Macbethin ja Lady Macbethin aariat ovat oopperan kolme vankkaa kulmakiveä ja suurenmoista musiikkia ja draamaa.
Olavinlinnaan sopi täydellisesti se, että ohjaus kuvasi suurin piirtein sitä aikaa, jolloin Macbeth oli vallassa. Tätä näkemystä Anneli Qveflanderin erinomainen puvustus ja lavastus täydensivät.
Sanotun tenoriaarian puutteen korvaavat mennen tullen Lady Macbethin pääaariat ja Macbethin loppusoolo: ”Pietà, rispetto, amore … non spargeran d’un fiore la tua canuta età”. Ei armoa, kunniaa eikä rakkautta – ei edes kukkaa vanhuudenpäiville. Hautakivelle tulee vain manaus…
Hurjan kauniisti Saioa Hernández Lady Macbethina aloittaa miehensä johdattamisen säälimättömän tappajan tuhoon vievälle tielle. Musiikillinen täysosuma solistilta ja orkesterilta on hänen ensimmäisen kohtauksen cavatinansa ja cabalettansa, Nel dì della vittoria ja Vieni! t’affretta! Kuultiin veretseisauttavaa sävelkieltä.
Saoia Hernández. Kuva: Toni Härkänen
Kuitenkin ehkä kuuluisin Lady Macbethin aaria on unissakävelykohtaus, jossa hän turhaan yrittää pestä käsiään, joissa on verijälkiä suoritetuista murhista, eli Una macchia è qui tuttora –kohtaus. Poissa on alun hurja vallanhimo, ja aaria päättyy ehkäpä turhaan anteeksipyyntöön kuoleman edessä: ”Fil di voce”. Unenomaisesti ja kaihoisan kauniisti Saioa Hernández osuutensa päätti.
Vielä on todettava, että Vilppu Kiljunen luotti Ralf Långbackan alkuperäiseen ohjaukseen eikä ollut lähtenyt modernisoimaan sitä.
Jukka Kallio
* *
Macbeth
- Musiikki Giuseppe Verdi
- Libretto Francesco Maria Piave ja Andrea Maffei
- Musiikinjohto Lorenzo Passerini
- Ohjaus Vilppu Kiljunen perustuen Ralf Långbackan ohjaukseen
- Lavastus- ja pukusuunnittelija Anneli Qveflander
Rooleissa
- Macbeth Gabriele Viviani
- Lady Macbeth Saioa Hernández
- Banco Goran Jurić
- Macduff Johan Krogius
- Malcolm Andrea Galli
- Savonlinnan oopperakuoro ja orkesteri
Viimeinen esitys 15.7.2025. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kotiin ei päästy milloinkaan – arviossa Kansallisteatterin Muistopäivä
TEATTERI | Elli Salon Muistopäivä-näytelmä Kansallisteatterissa kertoo suomaisloikkarien loputtomasta matkasta Neuvostomaassa.
Ääntä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita – arviossa Maria Ylipään kabaree-esitys Poikkisahattu nainen
MUSIIKKITEATTERI | Maria Ylipään loistava lauluääni taipuu laulelmista hevirokkiin. Poikkisahattu nainen on kabaree naisen elämästä lasten, miehen ja koiran kanssa.
Elämän moniosaajat kimpussamme – arviossa Tukkateatterin kantaesitys Haittaako, jos kysyn?
TEATTERI | Tukkateatterin pikkujoulukabaree Haittaako, jos kysyn? on syntynyt näyttelijöiden omista kokemuksista.
”Ei tietty punkkari musta häviä mihinkään” – Liila Jokelin taitaa komedian keinot ja mustan huumorin
KENEN LAULUJA LAULAN | Muusikko-näytelmäkirjailija ja dramaturgi Liila Jokelin sovitti viimeksi Kalevalaan pohjautuvan Mauri Kunnaksen tarinan auringon ryöstöstä hilpeäksi musiikkinäytelmäksi.