Kuvat: Emil Virtanen
TEATTERI | Timo Kahilaisen ja Heikki Vihisen Alivuokralainen (2003) on Tampereen Teatterin toiseksi suosituin esitys. Sen näki 140 000 katsojaa. Miten käy hittifarssin uuden version?
”Arttu Soilumon läsnäolo antoi katsojalle luvan huvittua, viihtyä ja jopa rentoutua.”
ARVOSTELU
Alivuokralainen
- Ohjaus ja sovitus: Mikko Kanninen
- Käsikirjoitus: Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen
- Ensi-ilta: Tampereen Teatteri 29.1.2026
Hyönteistutkija Pauli Granfelt (Mikko Nousiainen) ja munuaiskirurgi Lauri Mustonen (Lari Halme) ovat asuneet vuosia vuokralaisina valtavassa arvohuoneistossa. Poikamiesboksissa tapahtuu uusi käänne, kun vuokraemäntä vaihtuu vuokraisännäksi. Vuokra nousee ja miehet ovat pakotettuja etsimään itselleen alivuokralaisen. Alivuokralaisen mukana tulee miesten elämään uutta vilskettä ja väriä.
Heikki Vihisen ja Timo Kahilaisen alkuperäisen, vuosina 2003–2010 esitetyn näytelmän ja vuonna 2008 julkaistun Kummeli-elokuvan juoni tuntui aiemmin vähän vaivaannuttavalta. Reiluna parikymppisenä, kohtuullisen tiedostavana ihmisenä Alivuokralainen ei tuntunut kaikin puolin sopivalta. Vuonna 2026 pienesti siistittynä ja uudelleen sovitettuna Alivuokralainen kunnioittaa alkuperäistä teosta, mutta siitä on riisuttu pois vaivaantuneisuus. Syy ei kuitenkaan ole niinkään käsikirjoituksessa tai sovituksessa, vaan Arttu Soilumossa.
Arttu Soilumo oli illan tähti. Soilumo vei Robbanin hahmon sellaiselle tasolle, ettei katsojan tarvinnut pohtia, saako tälle nauraa. Soilumon läsnäolo antoi katsojalle luvan huvittua, viihtyä ja jopa rentoutua. Epämukava tuolikaan ei tunnu niin pahalta, kun tarina kulkee ja sitä kuljetetaan hallitusti eteenpäin.
Edessä Mari Posti, Arttu Soilumo ja Lari Halme, takana Matti Hakulinen ja Toni Harjajärvi. Kuva: Emil Virtanen
* *
Farssi on yksi vaikeimpia teatterin lajityyppejä. Se joko naurattaa tai sitten ei. Alivuokralaisessa on kuitenkin jotain ainutlaatuista. Suomalainen farssi on harvinaisuus. Usein farssit perustuvat brittiläiseen käsikirjoitukseen, jota ei ole ihan täysin saatu sopeutettua suomeksi tai Suomeen sijoittuvaksi.
Alivuokralainen on rehellisen suomalainen tuote ja perinteisellä Kummeli-huumorilla tavallisen kansalaisen kulutettavaksi tehty. Erityiskiitos sovitukselle siitä, että 2000-luvun alun vitsit lankapuhelimineen on säästetty eikä tarinaa ole tuotu 2020-luvulle.
Alivuokralainen on hyvän mielen näytelmä. Sen tarkoitus ei ole sivistää, ottaa kantaa tai valistaa, vaan tuoda tavanomaiseen arkeen hymyn huulille.
Petra Stolt
Kuva: Emil Virtanen
Alivuokralainen
- Ohjaus ja sovitus Mikko Kanninen
- Ohjauksen assistentti Heikki Vihinen
- Käsikirjoitus Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen
- Äänisuunnittelu Hannu Hauta-aho
- Lavastussuunnittelu alkuperäislavastusta mukaillen Mikko Saastamoinen
- Pukusuunnittelu Maarit Kalmakurki
- Valosuunnittelu Raimo Salmi
- Kampausten, peruukkien ja maskien suunnittelu Johanna Vänttinen
- Tanssikoreografia Chris Whittaker
Ensi-ilta Tampereen teatterissa 29.1.2026 Esityksiä 30.4. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Visuaalinen mestariteos vailla murhamysteerin jännitystä – Idän pikajunan arvoitus Hämeenlinnan teatterissa
TEATTERI | Hämeenlinnan Teatterin juna kulkee komeasti ja aikakausi on kohdallaan, mutta itse mysteeri käynnistyy hitaasti.
Matti Haapoja rantautuu Juhlatalo Hoviin – nopeatahtinen näytös tarjoaa komediaa ja traagisuutta
TEATTERI | Suomen Teatteriopiston näyttelijäntyön jatkolinjan opiskelijat tuovat Tampereelle vanhan tarinan pohjalaisesta puukkojunkkarista.
Tragikoominen tulkinta sukupolvien välisistä kuiluista ja traumoista – arviossa Kansallisteatterin Isän maa
TEATTERI | Onko soveliasta tai luvallista painiskella eksistentiaalisessa ahdistuksessa, kun maailma ympäriltämme on tuhoutumassa ja koko ihmislaji on vaarassa kadota?
Silmiä avaava reitti menneeseen – arviossa Tampereen Työväen Teatterin Väylä
TEATTERI | Rosa Liksom on yksi niistä kirjailijoista, jotka ovat kirjoittaneet Lapin sodan ajoista siviiliväestön kannalta. Liksomin näkökulman painopisteenä on naisten kokema sota.