Emmi Ranta-Ojala. Kuva: Petteri Aartolahti
TEATTERI | Tanjalotta Räikän fiksu ja hulvaton käsikirjoitus saa näyttelijät heittäytymään Teatteri Telakan kantaesityksessä, joka on yhdistelmä opetusnäytelmää ja farssihupailua.
”Aino kostaa -esityksessä Aino on yleisnimitys olennolle, joka etsii turvaa ja omaa tilaansa maailmankaikkeudessa, jossa voisi kohdata toisensa yhdenvertaisesti.”
ARVOSTELU
Aino kostaa
- Käsikirjoitus ja ohjaus: Tanjalotta Räikkä
- Ensi-ilta: Teatteri Telakka 13.9.2022
Maailma ei enää kestä meitä. Meitä ihmisiä.
Teatteri Telakan Aino kostaa -esityksessä suurin osa näytelmän henkilöistä on veden väkeä, meriolentoja, myyttisiä taruhahmoja ja kuolleita kuninkaita.
Näytelmän alku on tyrmäävä, rannalle ajautunut attentaattia suunnitteleva Valas ja muoviroskaröykkiö pistävät nieleskelemään. Ovelasti esitys ujuttaa mukaan ikävää faktaa maapallon tilasta ja hassunhauskoja hahmoja.
Huomaan, että haluan nauraa, enkä ajatella koko ajan elämämme ympärillä selkeästi näkyviä katastrofin aineksia. Juuri siksi esityksen huumori on tärkeässä osassa suuren teeman vastapainona.
Spektaakkeli tuo eteemme kiistoja, kostoreissuja, epäonnisia kosioyritelmiä, loitsuntaa, manausta, kiroamista, ja lopulta myös toivoa ihmisten yhdenvertaisesta kohtaamisesta. Kun tämä show alkaa, veden pyörteet lyövät korkeita laineita ja vaahtopäät näyttäytyvät saippuakuplina. Dystopiaa? Vai mahdollisuus pelastua?
Pekko Käppi, Antti Mankonen, Emmi Ranta-Ojala ja Kaisa Sarkkinen. Kuva: Petteri Aartolahti
Kansalliseepoksemme Kalevala tuo näytelmän pohjalle Ainon perustarinan, jossa Joukahainen suosilmään joutuneena lupaa siskonsa Väinämöiselle. Aino ei kuitenkaan halua ”turvaksi tutisevalle” ja hukuttautuu. Tämän näytelmän myyttimaailmassa Aino ei hukuttaudu, vaan hän tekee kuten kreikkalaisten ja roomalaisten sisarkertomusten Artemis ja Diana ja alkaa käyttää muodonmuutokseen hurmeisempaa kostoa. Aino on feministi, joka taistelee omasta olemassaolon oikeudestaan.
”Viha sammuttaa myönteiset tunteet ja se sitoo paljon tarkkaavaisuutta. Pelko on kaikille olennoille yhteinen tunne, joka useimmiten liittyy ulkoisen vaaran havaitsemiseen”, ote käsiohjelmasta.
Kaisa Sarkkinen. Kuva: Petteri Aartolahti
Aino kostaa on yhdistelmä opetusnäytelmää ja farssihupailua. Tanjalotta Räikän fiksu ja hulvaton käsikirjoitus saa näyttelijät – Pekko Käppi, Antti Mankonen, Kaisa Sarkkinen ja Emmi Ranta-Ojala – heittäytymään esityksen tyrskyihin turvatyynyistä piittaamatta.
Henkilögalleria on hykerryttävä. Hahmojen lisäksi hauskuutta esitykseen tuo kekseliäs ja älyvapaa puvustus ja lavastus, jota ryydittävät valot, varjot ja maailmanlopun savu. Kansantarustostamme saadaan mukaan myös runous ja nelipolvinen trokee. Mausteeksi tarvitaan tietysti multitalentti, kreikkalainen filosofi Aristoteles sekä Aleksanteri Suuri hevosensa Bukefaloksen kanssa. Kun siihen lisätään vielä Pekko Käpin musiikki – folkmetallia, Taiwanin sammakoita, Hector, Frederik sekä kannel – häkellyttävä, tulinen keitto on valmis.
Luvassa on tietysti myös kilpalaulantaa, jossa mittaa ottavat toisistaan Aleksanteri Suuri, joka todennäköisesti on ”vaka vanha Väinämöisen” alter ego tai toisinpäin, ja kaikkien naisten puolustaja Aino. Mittelö Aleksanterin ja Ainon välillä ryöpsähtää verbaalisen väittelyn lisäksi myös fyysiseksi, akrobaattiseksi tanssitaiteeksi.
Pekko Käppi ja Emmi Ranta-Ojala. Kuva: Petteri Aartolahti
Aino kostaa -esityksessä Aino on yleisnimitys olennolle, joka etsii turvaa ja omaa tilaansa maailmankaikkeudessa, jossa voisi kohdata toisensa yhdenvertaisesti. Aino kulkee historian läpi erilaisten muodonmuutosten kautta. Mutta vääryyksiä oikaistessaan hän hyvistä pyrkimyksistä huolimatta valitsee aina uudestaan keinokseen koston.
Välillä nämä, spektaakkelin vähintäänkin kuusi kultavyötä ja kaheksan kapalovyötä uhkaavat vyöryä katsojan yli. Välillä vastaanottokyky herpaantuu. Jossain kohtaa vähemmän olisi enemmän. Mutta vyörystä kyllä voipuu ja toipuu ja innostuu taas uudelleen, viimeistään kotona.
”Oikeudenmukaisuutta määritellään luonnon tai lain mukaan. Mutta koska luonnolliset asiat voivat muuttua, aivan samoin voisi muuttua luonnollinen oikeudenmukaisuuskin? Ajan myötä. Ehkä.” [ote käsiohjelmasta]
Verkkokalvolle jäävät esityksen jälkeen Antti Mankosen kaino Afrodite pitkine hiuksineen, Emmi Ranta-Ojalan raivoisa Aino, Kaisa Sarkkisen mykkätyttö ja Pekko Käpin Valas ja pullopostiolento.
Aino kostaa
- Käsikirjoitus ja ohjaus: Tanjalotta Räikkä
- Musiikki ja äänisuunnittelu: Pekko Käppi
- Lavastus: Perttu Sinervo
- Valosuunnittelu: Nadja Räikkä
- Puvustus: Ella Kauppinen
- Näyttämöllä: Pekko Käppi, Antti Mankonen, Emmi Ranta-Ojala (Näty 4), Kaisa Sarkkinen
Ensi-ilta Tampereen Teatteri Telakalla 13.9.2022. Esityksiä 30.11. asti. Esityskalenteriin tästä.
Enni Ranta-Ojala tekee Aino kostaa -produktiossa Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto -ohjelma Nätyn ammattiharjoittelunsa. Esityksen lippujen oston yhteydessä on mahdollisuus tehdä lahjoitus John Nurmisen Säätiölle sekä Ihmisoikeusliitolle.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kauneus ja kakofonia kohtaavat – Erään itsemurhan anatomia Tampereen Työväen Teatterissa
TEATTERI | TTT:n kolmessa aikakaudessa kulkeva vierailuesitys Erään itsemurhan anatomia on tutkielma trauman ylisukupolvisista vaikutuksista.
Läsnäolon voima näyttämöllä kannattelee upeasti Eerika Rantasen tarinaa Tampereen Teatterissa
TEATTERI | Kolmen teatterin yhteistyönä syntynyt Eerika Rantasen tähänastinen elämä on erinomaisesti rytmitetty kokonaisuus, jota taitava näyttelijäkolmikko kannattelee taiten.
Mansikkapaikka. Nyt. – arviossa Sofi Oksasen uutuusnäytelmä Kansallisteatterissa
TEATTERI | Sofi Oksasen uutuusnäytelmä elää kipeästi tässä ajassa ja poimii lähikuvaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset yhden suomalais-ukrainalaisen perheen elämään.
Nuorta voimaa suurella lavalla – arviossa TTT:n ja Tampereen koululaisten Hullu Prinssi
TEATTERI | 1500-luvun ruotsalaiseen hovielämään sukeltavassa esityksessä on mukana yli 70 lukiolaista ja opiskelijaa, joita pidetään lavalla melkein koko esityksen ajan.
