Kuva: Ilkka Saastamoinen

Ratsumies Kansallisoopperassa 9.5.2025.

Ratsumies perustuu Paavo Haavikon runoelmaan, jota libretossa on jouduttu rankasti lyhentämään. Ooppera on kovin tekstillinen, ja siksi pieni osa siitä on puhetta laulun sijaan.

Runoelman juoni ei ole selvä vaan fragmentaarinen ja symbolinen tekstimassa, joka vaatii lukijalta tulkintaa ja perehtymistä Haavikon runokieleen. Tämä pätee myös Ratsumies-oopperan librettoon. Se ei pyri realismiin eikä ole uskottava. Mutta onneksi siinä kuitenkin on omanlaisensa runollinen todellisuus, sisäistä logiikkaa ja kielen voimaa.

Oopperan sukupuolidiskurssi ei sovi tämän päivän todellisuuteen vaan hylkää täysin trans- ja ei-binääriset identiteetit. Miehet ovat miehiä ja naiset ovat miesten vallan ja halujen objekteja. Toisaalta Haavikon tekstillä on ikää yli puoli vuosisataa.

Oopperan musiikissa on voimaa, se on yhtä puhuttelevaa ja hienoa kuin 50 vuotta sitten Savonlinnan oopperajuhlilla. Silloin Anttina eli ratsumiehenä oli Matti Salminen ja Annana Taru Valjakka. Mukana olivat myös Usko Viitanen ja monet muut.

Kuva: Ilkka Saastamoinen

Kansallisoopperan ensi-illassa Mika Kareksen rooli Anttina sujui niin äänellisesti kuin näyttämöllisestikin erinomaisesti. Tässäkin oli ainakin väljä side  Savonlinnan Ratsumieheen: Mika Kares voitti Oopperajuhlilla Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 2004. Päätuomarina oli tuolloin alkuperäinen Antti, Matti Salminen.

Aluksi kuoro esitti ortodoksityyppisen kirkkolaulun. Se toimi seremoniallisena ja rituaalimaisena johdantona teokseen. Laulu ei ollut kirkkomusiikkilainaus vaan Aulis Sallisen säveltämä.

On sanottu, että Ratsumiehen kolme näytöstä ovat itsellisiä osia. Oopperan kolmas näytös muodostaa teoksen draamallisen ja ideologisen huipennuksen, jossa kahden ensimmäisen näytöksen rakentamat teemat – valta, historia, väkivalta ja yksilön kohtalo – tiivistyvät synkkään ja vääjäämättömään päätökseen.

Kuva: Ilkka Saastamoinen

Kolmannesta näytöksestä löytyy Haavikon yksi nerokkaimpia aforismeja: ”Kun kansa saa vallan, niin kuka sen saa?”

Onhan niitä Ratsumiehessä muitakin – ”Ei mikään ole niin nopea kuin elämä”. Aforismit tuovat oopperaan oman filosofisen sävynsä. Ajatus elämästä ohikiitävänä elementtinä sopii hyvin oopperan tematiikkaan, jossa yksilön ponnistelut, vaikka ne voivat tuntua hetkellisesti merkityksellisiltä, murskaantuvat lopulta ajan illassa tomuksi.

Musiikki, teksti, laulajat ja kuoro jättivät illasta vahvan muiston ja katsojalle pohdiskeltavaa. Ratsumies on musiikillinen ja tekstillinen kokemus; siinä on Aulis Sallisen voimakasta, ekspressiivistä musiikkia ja Paavo Haavikon symbolista tekstiä. Sävelkieli on monivivahteista ja dramatiikkaa korostavaa ja käyttää kontrasteja tonaalisuuden ja atonaalisuuden välillä.

Vielä on mainittava mieliinpainuva ja liikuttava loppuhuipennus oopperan tekijöiden kiitosten yhteydessä. 90-vuotias Aulis Sallinen oli itesoikeutetusti paikalla, ja hänen työtään kiitettiin ylistäen seisaltaan.

Jukka Kallio

Säveltäjä Aulis Sallinen ottaa vastaan yleisön kiitokset. Kuva: Jukka Kallio

* *

Ratsumies

• Musiikki Aulis Sallinen
• Libretto Paavo Haavikko
• Musiikinjohto Hannu Lintu
• Ohjaus Jussi Nikkilä
• Koreografia Mirva Mäkinen
• Lavastus ja puvut takis
• Valaistus ja projisoinnit Mikko Linnavuori
• Videosisällöt Pepe Jääsaari
• Vastaava kuoromestri Merge Mehilane
• Apulaiskuoromestari Tatu Erkkilä
• Rooleissa Mika Kares, Miina-Liisa Värelä, Johannes Vatjus, Anna Danik, Timo Riihonen, Maiju Vaahtoluoto, Ville Rusanen, Markus Nieminen
• Suomen Kansallisoopperan kuoro ja orkesteri

Ensi-ilta Kansallisoopperassa 9.5.2025. Esityksiä 28.5. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua