Isla Mustanoja ja Katja Kúttner. Kuva: Janne Vasama

Syksyn odotetuimpiin ensi-iltoihin kuuluva Seitsemän tarinaa häpeästä sai ensi-iltansa KOM-teatterissa. Etukäteiskiinnostusta herätti erityisesti se, että näytelmä tulee Islannista. Se on palkitun islantilaisen näytelmäkirjailija Tyrfingur Tyrfingssonin käsialaa ja kotimaassaan valittu vuoden näytelmäksi 2022. En muista aikaisemmin nähneeni näytelmää, joka tulee tuolta satujen saarelta.

KOM-teatteriin tekstin ovat kääntäneet Vilja-Tuulia Huotarinen ja Kári Tulinius. Näytelmän juonta ei onneksi ole lähdetty sovittamaan suomalaiseen kontekstiin, vaan tapahtumapaikkana ja samalla tunnelman luojana toimii arktisen karu Islanti. Hampurilaisten sijaan pikaruokaa on hapan- tai mädätetty kala ja viinaa kaatuu kurkusta alas ihan härmäläiseen malliin. Tutulta kuulostaa myös ihmisten puhumattomuus. Näytelmän universaalimpia teemoja sen sijaan ovat nykyihmisten psyykkiset vaivat tai minä -projektit sosiaalisessa mediassa.

Satu Silvo ja Juho Milonoff. Kuva: Janne Vasama

Sitten siitä häpeästä, joka on jo näytelmän nimeä myöten esityksen kantava teema. Miten selvitä häpeän tunteesta, joka voi olla myös ylisukupolvinen trauma? Tätä teemaa esitys tarkastelee useasta näkökulmasta. Näkökulmia analysoidaan seitsemän tarinan kautta ja erilaisia tyylilajeja hyödyntäen. Toden ja mielikuvituksen tasot mahdollistavat myös tällaisen leikittelyn; lapsuuden muistoissa isoäidin viinanhuuruinen elämä näyttäytyy värikylläisenä estradishow’na ja psykiatrille kerrottu vanhempien seksuaalisia perversioita esittelevä kohtaus paljastuukin oman alitajunnan tuotteeksi.

Valitettavasti KOM-teatterin tulkinta ei ihan täysin kykene hyödyntämään tekstin mahdollisuuksia. Katsojana en kiinny, saati tunne myötätuntoa yhteenkään roolihenkilöön. Keflavikissa sijainneen Yhdysvaltain sotilastukikohdassa heilastelleiden islantilaisnaisten – joita paikalliset myös dollarihuoriksi kutsuivat – baaribileet ovat lähes vaivaannuttavaa seurattavaa. Tyypittelyt menevät joko pahasti yli, tai niistä ei jää mitään muistijälkeä. En liioin ymmärrä muutamaa muutakaan karikatyyreiksi tehtyä roolityötä. Viisihenkisen näyttelijäryhmän työ on valitettavan epätasaista ja jopa kummallisen haparoivaa tekstin unohtamisineen.

Esitys saa ryhtiä toisella puoliajalla erityisesti siksi, että se keskittyy päähenkilö Aglan selviytymiseen. Isla Mustanoja on erinomainen poliisin työstä potkut saavana Aglana. Mustanojan tunnetila vaihtuu aksentintarkasti herkkyydestä äärimmäiseen aggressioon. Myös Juho Milonoff Aglaa hoitavana psykiatrina on mietitty roolityö – hänen tarinallisuusmetodiinsa vankkumattomasti uskovassa kallonkutistajassa on jotain koomisen tunnistettavaa.

Tuuli Paju, Isla Mustanoja, Satu Silvo ja Youssef Asad Alkhatib. Kuva: Janne Vasama

Pyörivä näyttämö mahdollistaa usean näyttämökuvan. Janne Vasaman minimalistinen suoria kulmia hyödyntävä – pääosin mustavalkoinen – lavastus korostaa kontekstin arktista karuutta ja symboloi samalla ihmisten ympärilleen rakentamia suojakuoria. Julia Jäntin tyylikkäät videoprojisoinnit ja mietitty valosuunnittelu leikittelee osuvasti kohtausten eri tyylilajeilla.

Kiitoksen KOM-teatterin väki ansaitsee pohjoismaisen nykydraaman tuottamisesta myös suomalaisille teatterikatsojille. Esitystä on myös mahdollista seurata englanninkielisellä tekstityksellä kännykkäaplikaation kautta. Näin palvellaan yhä monikielisempää asiakaskuntaa.

Harmi, että Seitsemän tarinaa häpeästä -näytelmän Suomen-kantaesitys ei ihan lunasta siihen asetettuja odotuksia. Enkä jaksa olla taaskaan marmattamatta ylipitkistä esityksistä. Tämäkin ensi-ilta väliaikoineen kesti 3 tuntia 10 minuuttia. Olen edelleen sitä mieltä, että hyvän tarinan saa kerrottua tiiviimminkin.

Jussi Kareinen

Seitsemän tarinaa häpeästä

• Näytelmä Tyrfingur Tyrfingsson
• Ohjaus Ona Korpiranta
• Lavastus- ja videosuunnittelu, valokuvat Janne Vasama
• Pukusuunnittelu Riitta-Maria Vehman
• Valo- ja videosuunnittelu Julia Jäntti ja Tomi Suovankoski
• Äänisuunnittelu Jani Rapo
• Maskeeraussuunnittelu Leila Mäkynen
• Ohjaajan assistentti Vili Nissinen (TeaK)
• Suomennos Vilja-Tuulia Huotarinen ja Kári Tulinius
• Rooleissa Youssef Asad Alkhatib (TeaK), Katja Küttner, Juho Milonoff, Isla Mustanoja, Tuuli Paju ja Satu Silvo
• Yleisötyö Jenni Bergius ja Maaretta Riionheimo

Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner. Seitsemän tarinaa häpeästä on osa Youssef Asad Alkhatibin ja Vili Nissisen opintoja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.

Ensi-ilta KOM-teatterissa 11.9.2024. Esityksiä 14.12. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua