Antti Tiensuu. Kuva: Maria Atosuo
TEATTERI | Leonard Cohenin runoihin perustuva Liekki-monologi vie katsojan hetkeksi lyyrisiin mielenmaisemiin.
”Vähäeleisen, mutta kirkkaan Liekin jälkeen istuin pitkään hiljaa autossa.”
ARVOSTELU

Liekki
- Esiintyjä: Antti Tiensuu
- Esitys: Kulttuuriravintola Kivi 17.3.2023. Esityksiä vielä 29.3. ja 12.4.
Tampereen Teatterin Kulttuuriravintola Kiven ohjelmisto on monipuolinen. Kivessä voi kuulla bluesia, runoja, soulia, vierailuesityksiä ja vaikka mitä kulttuuriskenen reunoilta. Pieneen ravintolasaliin mahtuu muutamia kymmeniä ihmisiä pöytien ääreen ja esitystilanne on suhteellisen intiimi. Lähimmät katsojat istuvat lähes esiintyjän varpailla. Antti Tiensuun Liekki-monologille tila on juuri sopiva.
Leonard Cohen on ihmisten mielissä käheällä, matalalla äänellä laulava mies, joka rahapulassa lähti vanhoilla päivillään, 80-vuotiaana, maailmankiertueelle. Harva kuitenkin muistaa, että Cohen oli alun perin, jo 1950-luvulla, runoilija, joka pettyi uraansa ja päätti ryhtyä folklaulajaksi.
Antti Tiensuu puolestaan on näyttelijä, joka tunnetaan myös lausujana. Tiensuu valittiin vuonna 2014 Veikko Sinisalo -kilpailun vuoden nuoreksi lausujaksi. Jo tuolloin Tiensuu sai kiitosta läsnäolostaan. Tiensuun monologi Liekki on kuin tiukka paketti, joka on solmittu umpisolmuun. Näyttelijä on koko 45 minuutin ajan tinkimättömästi läsnä.
Jos jatkan aiemmin aloitettuja oletuksia, ajattelin, että Leonard Cohen kiinnostaa edesmenneen äitini ikäisiä rouvia. Tämä oletus piti paikkansa sikäli, että Kiven oli suurelta osin täyttänyt eläkeikää lähestyvä joukko rouvia ja herroja.
Oletin myös, että Cohenin teksti on vaikeaselkoista runokulttuuria. Osittain oletukseni oli oikea, mutta toisaalta teksti jätti kuulijalle niin paljon tulkinnanvaraa, että se ei haitannut. Muusta maailmasta eristäytynyt päähenkilö on oman egonsa uhri. Hän yritti tuhota egonsa syömällä sen (!), mutta silti se ja toisen ihmisen kaipuu vei mennessään.
Cohenin runot on suomentanut Ville-Juhani Sutinen ja esityksen koostanut Antti Tiensuu. Vähäeleisen, mutta kirkkaan Liekin jälkeen istuin pitkään hiljaa autossa. Ajatukset poukkoilivat olettamusten ja tapahtuneen välillä kumoamatta toisiaan.
Koskettavin hetki esityksessä oli runo Kuuntele kolibrin laulua (Listen to the Hummingbird), joka kehottaa kuulijaa kuuntelemaan kaikkea muuta kuin Cohenin kertojaa.
”Kuuntele kolibrin laulua
vaikket sen siipiä erota
kuuntele kolibrin laulua
älä kuuntele minuaKuuntele perhosen lentoa
se kuolee jo huomenna
kuuntele perhosen lentoa
älä kuuntele minuaKuuntele ylijohtajaa
hän papereitasi tarkastaa
kuuntele ylijohtajaa
älä kuuntele minuaKuuntele sydäntä valtiasta
ja erkane sen vallasta
kuuntele sydäntä valtiasta
älä kuuntele minuaKuuntele mieltä J-lan
jota enää ei tarvita
kuuntele mieltä J-lan
älä kuuntele minua”
Petra Stolt
Kuuntele Listen to the Hummingbird Leonard Cohenin lausumana.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Uskalletaan unelmoida ja haaveilla! Arviossa Tampereen Komediateatterin Ella ja Paterock
TEATTERI | Timo Parvelan kirjoista tutuilla kaveruksilla on kaksi ongelmaa: rokkitähteydestä haaveilevan luokkatoverin matematiikantaidot ja isännöitsijää ärsyttävän opettajan asumisjärjestelyt.
Marja Skaffari -museo leikittelee minuudella – voimautuminen sai kriitikon irvistämään
TEATTERI | Teatteri Telakalla nähty esitys on neljättä seinää rikkova komedia, jossa irvaillaan minuuskäsityksille, taiteilijamyyteille ja esikuville.
Paluu yhteiselle leirinuotiolle – arviossa TTT:n Vuonna 85 Reunion
TEATTERI | Liian myöhään Tampereelle muuttanut Jussi Kareinen kävi seuraamassa Työviksen suosikkiesityksen jatko-osaa ja pyrki ymmärtämään fanikulttuuria sosiologisesta näkökulmasta.
Kotiin ei päästy milloinkaan – arviossa Kansallisteatterin Muistopäivä
TEATTERI | Elli Salon Muistopäivä-näytelmä Kansallisteatterissa kertoo suomaisloikkarien loputtomasta matkasta Neuvostomaassa.




