Kuvat: Kristian Wanvik

Soriversumin avaruusasemalla nähdään uskomattomia temppuja, kiinnostavia hahmoja ja kuukävelyitä, joita tähdittää juhlavuoden kunniaksi ihan oikea bändi. Musiikin sävellyksestä vastaava Joona Kukkola on kapellimestari, jonka lisäksi bändiin kuuluvat rumpali Juho Farbin ja kitaristi Juha-Pekka Alanen.

Galaktinen tunnelma ja avaruudelliset teemat vaikuttavat olevan trendinä monissa esityksissä tällä hetkellä ja hyvä niin; ehkä ihmisille tekee hyvää välillä hakeutua avaruudellisiin tunnelmiin. Soriversum sopii teemansa mukaisesti kaikenikäisille. Se viihdyttää, ihastuttaa ja hätkähdyttää upeilla sirkustempuilla, mutta myös paljon muulla.

Anna Knuutila esiintyy varmoin ottein upeassa galaktisessa asussaan.

Nuoret esiintyjät ovat upeita ja taitavia! Vaikka monet esiintyvästä ryhmästä ovat nyt ensimmäistä kertaa lavalla ja osa on ollut mukana vasta kerran tai kaksi, ryhmä vaikuttaa tietävän mitä tekee.

Kokeneempia, useaan kertaan mukana olleita tekijöitä on myös mukana, kuten vertikaalikankailla taituroiva Anna Knuutila, jonka läsnäolo lavalla on vahvaa ja kaunista. Cyr-renkaalla ja vanteilla taituroiva Ella Ruusumaa vaikuttaa todella nauttivan esiintymisestä.

Tänäkin vuonna jouluesityksessä nähdään avaruudelliseen teemaan sopiva trampoliininumero, jossa nähdään kokenut joulusirkuksen esiintyjä Siiri Muttilainen. Kolmatta kertaa mukana oleva monipuolinen tekijä Panu Hukkanen nähdään taituroimassa ainakin yksipyöräisnumerossa, löysällä nuoralla ja vipulaudalla.

Ella Ruusumaalla on vauhtia haastavassa cyr-renkaassa.

Tämän vuoden galaktinen teema on yhteinen ja viimeistelty, joka näkyy sekä Kitte Klemettilän suunnittelemassa puvustuksessa, joka on jälleen erityisen upeaa, pieniin yksityiskohtiin menevää ja tyylikästä. Oskari Löytösen suunnittelema lavastus, Eero Auvisen valosuunnittelu, Jonna Kivimäen maskeeraus sekä Eero Auvisen valosuunnittelu ovat kaikki hyvin onnistuneita.

Taina Kopran luoma konsepti on erittäin kiinnostava ja antaa paljon tilaa esiintyjien persoonallisille hahmoille, liikekielelle ja eleille. Kopran ohjaus ja valtava määrä harjoitustunteja on jälleen auttanut nuoria saamaan parhaat taitonsa esiin.

Esityksen rytmien vaihtelut ja erityisesti kokoonpanojen muutokset tekevät katsomossa istumisesta kiinnostavaa. Kolmen hengen numerot ovat erityisen kiinnostavia, kuten myös isommat koko lavan täyttävät seurueet.

Tempoa ja vauhtia lavalla riittää, mutta lavalla nähdään myös rauhallisempia numeroita. Esitys miellyttänee myös Star Wars -faneja, mutta ei paljasteta siitä sen enempää.

Niilo Prittinen ja keilajongleeraus.

Maneesimestari Jouni Kivimäki on tehnyt tarkkaa työtä oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Esityksen taustalla tapahtuu paljon asioita, jotka mahdollistavat esiintyjille vapauden keskittyä omaan tekemiseen ja temppujen onnistumiseen. Lavasteet vaihtuvat melkein lennossa, mutta rauhallisempiakin numeroita on. Kun katsoo tähtiin eli salin kattoon, niin tajuaa miten paljon erilaisia ripustuksia, kiinnityksiä ja valotekniikkaa sinne on rakennettu.

Hölynpölyn kaltainen avaruuskieli luo vaikutelmia draaman kaaresta, vaikka se ei kokonaan aukea, ainakaan yhdellä katsomisella. Tanssikoreografiat ovat Marjo Terästön käsialaa. Esiintyvällä ryhmällä on säännöllisiä tanssitunteja, joiden lopputulos on nähtävissä esiintyjien liikekielessä, sujuvissa vaihdoissa ja ryhmätilanteissa.

Vipulauta on illan kohokohta.

Sorin Sirkuksen esityksissä on hienoa se, miten hyvin tekijät toimivat yhdessä ja tukevat toisiaan lavalla. Esityksestä tulee kokonaisuus, eikä sikermä erillisiä, toinen toisiaan seuraavia numeroita. Tamperelainen ja kauempaankin tullut yleisö saa nauttia joka vuosi näin upeista sirkusesityksistä ja vaikuttaa olevan koulutettu taputtamaan ja kannustamaan oikeissa paikoissa, erityisesti silloin jos jokin temppu epäonnistuu. Yhdessä tekeminen ja toisten kannustaminen on osa sirkuksen meininkiä ja taikaa.

Yksityiskohdat on mietitty niin loppuun asti, että esityksen jälkeen ihmettelee, miten Sorin Sirkus pystyy joka vuosi tuottamaan näin suuren uuden esityskokonaisuuden. Tämä on mahdollista paitsi tähtisumun ja intergalaktisten voimien avulla myös ehkä siksi, että uuteen esitykseen valmistautuminen aloitetaan lähes heti, kun aiemmasta on selvitty, ja sitä työstetään koko kauden ajan. Sorin Sirkuksessa on 40 vuoden aikana osattu kehittää toimintaa ja työskennellä pitkäjänteisesti sirkustaiteen parissa siten, että syntyy näin upeita esityksiä.

Soriversumissa nähdään yhteensä 24 esiintyjää.

Sirkuksen yhteydessä käytetään välillä sanaa flowtaide. Soriversumin aikana tuleekin monesti kokemus kevyesti ja yhtenäisesti virtaavasta ja jatkumollisesta liikkeestä, joka tapahtuu tietynlaisessa flowtilassa. Tämä välittyy katsomoon ja on ehkä yksi parhaista sirkustaiteen ja myös tämän esityksen vahvuuksista. Toisten virtaavaa liikettä katsoessa alkavat omatkin ajatukset virrata paremmin ja esityksen jälkeen tekee mieli hyppiä, leikkiä ja temppuilla.

On kiinnostavaa ja inspiroivaa nähdä, mihin kaikkeen ihmiskeho venyy ja taipuu ja mitä kaikkea sillä voi tehdä. Sorin nuoret ovat uskomattoman taitavia eli mahtavaa työtä, koko Sorin Sirkuksen esiintyvä ryhmä, opettajakunta, sekä kotijoukot, jotka mahdollistavat lasten harrastamisen ja tekevät vapaaehtoistyötä esityksissä. Tämä kokonaisuus toimii.

Johanna Peltola

Soriversum

• Konsepti ja ohjaus Taina Kopra
• Sirkustekninen suunnittelu ja -toteutus Jouni Kivimäki
• Musiikin sävellys Joona Kukkola
• Pukusuunnittelu Kitte Klemettilä
• Lavastussuunnittelu Oskari Löytönen
• Naamiointi- ja maskeeraussuunnittelu Jonna Kivimäki
• Valosuunnittelu Eero Auvinen
• Äänisuunnittelu Jarkko Keinänen
• Tanssikoreografiat Marjo Terästö
• Bändi Juha-Pekka Alanen, Juho Fabrin ja Joona Kukkola

Soriversumin ensi-ilta Tampereella Sorin Sirkuksessa 15.11.2025. Esitykset jatkuvat 10.1.2026 asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua