Kuvat: Tero Takalo-Eskola / Like Kustannus
SARJAKUVA | Jokainen voi löytää Kamalan luonnon hahmoista itseään ja nauraa itselleen. Albumillisen hotkiminen kerrallaan on kuitenkin kuin söisi kymmenen pullaa peräjälkeen.
”Lukija haluaa hahmon pysyvän samanlaisena, mutta haluaa samalla siltä uusia viisauksia.”
ARVOSTELU
Kamala luonto – parhaassa seurassa
- Tekijät Jarkko Vehniäinen ja Marja Lappalainen.
- Like, 2022.
- 80 sivua.
Eläinsarjakuva Kamala luonto on tämän hetken parhaita kotimaisia sarjakuvia. Sen paras oivallus on, että eläinhahmojen avulla on mahdollista käsitellä ihmiselämän syvällisiä ajatuksia osoittelematta ketään sormella. Eläinhahmojen avulla voi myös vitsailla esimerkiksi uskonnosta, mikä suomalaisessa kulttuurissa olisi muuten tabu.
Jokainen voi löytää hahmoista itseään ja nauraa itselleen. Löydän itsestäni paljon ilveksen piirteitä: hieman synkkyyteen taipuvainen, aina valmis syömään vähän lisää, nukkumisen sijasta miettii öisin mitä mielenkiintoisimpia ajatuksia. Miten takamus voi olla leveämpi kuin etumus? Miksi sormi sopii niin hyvin sieraimeen?
Parhaassa seurassa -albumi (Like, 2022) jatkaa tuttua hahmojen kehittelyä. Se on juuri sellainen kuin odotinkin sen olevan. Toivoin jopa, että albumi olisi hieman yllättänyt. Kun hahmot ovat seikkailleet jo niin monta vuotta, tekijöillä on varmasti jonkin verran hankaluuksia taiteilla tuttuuden ja tuoreuden välillä. Lukija haluaa hahmon pysyvän samanlaisena, mutta haluaa samalla siltä uusia viisauksia.
Strippisarjakuvan hankaluus on siinä, että strippi on kertakäyttötavaraa. Osa albumin stripeistä on jo tullut vastaan sanomalehden sivuilla. Albumeissa olisi mahdollisuus kehitellä laajempia teemoja, mutta tässä en sellaista havainnut.
Havaitsin, että kaikkein mieluiten luen ilvekseni Aamulehden sivuilta yksi kerrallaan – se on sokeri pohjalla, joka päättää lehdenluvun hyvään mieleen. Albumillisen hotkiminen kerrallaan on kuin söisi kymmenen pullaa peräjälkeen. Havainto johti siihen, että hieman jopa epäröin avata albumia. Entä jos nyt lukeminen ryövää minulta tulevan nautinnon, kun lehden sivuilta avautuu sarjakuva, jonka olen jo lukenut?
Elina Talvio
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ronkainen, Riionheimo, Hukkanen ja monta muuta – joensuulaisen sarjakuvainnostuksen jäljillä
SARJAKUVA | Pirkanmaalta vuonna 1994 Joensuuhun muuttanut Kirsi Jaatinen päätti leikkiä salapoliisia ja ryhtyi selvittämään yhden paikallisen kulttuuri-ilmiön, sarjakuvan piirtämisen, suosiota.
Tampereelle saapuva Howard Chaykin ennustaa tekoälyn tuhoavan sarjakuvan sellaisena kuin sen tunnemme
SARJAKUVAN MESTARIT | Toukokuun Heroes Comic Con Finland -tapahtumaan saapuvalla Howard Chaykinilla on maine kulmikkaana persoonana. Kulttuuritoimituksen Petri Hänninenkin sai tuta sen nahoissaan.
Isyyden pelot – arvioitavana Avi Heikkisen ja Aapo Kukon Ethän kuole ennen minua
SARJAKUVA | Avi Heikkisen käsikirjoittamat ja Aapo Kukon piirtämät sarjakuvanovellit luotaavat vanhemmuuteen liittyviä pelkoja erityisesti isyyden näkökulmasta.
Sarjakuvallinen tarina naisten oikeuksien marttyyristä – arviossa Marjane Satrapin kokoama Nainen, elämä, vapaus
SARJAKUVA | Marjane Satrapin kokoama Nainen, elämä, vapaus on väkevä todistus Iranin naisten kokemasta sorrosta, mutta myös siitä, että vääryydet nostavat aina vastarinnan.