Kuvat: Pekka Holmström / Suuri Kurpitsa
SARJAKUVA | Tiina Paju aloitti vuonna 2018 uuden uran Ylen uutisgraafikkona. Freelancer-työstä koronavuoden keskellä kertova sarjakuva on mielenkiintoinen kurkistus työhön, jonka tuloksia monet katselevat päivittäin.
”Leikekirjamaisessa päiväkirjassa yhdistyvät Pajun omat kokemukset ja ympärillä soljuva uutisvirta.”
ARVOSTELU
Tiina Paju: Uutisista hyvää iltaa
- Suuri Kurpitsa, 2022.
- 52 sivua.
Graafikko Tiina Paju tunnetaan erityisesti Maisa & Kaarina -sarjakuvistaan. Viime vuosina hän on työskennellyt uutisgraafikkona, ja tätä maailmaa hän avaa nyt lukijoille sarjakuvateoksessa Uutisista hyvää iltaa (Suuri Kurpitsa, 2022). Teos käsittelee työskentelyä osana uutistoimitusta, freelancer-elämää ja myös korona-aikaa.
Sarjakuva alkaa muutoksesta: Maisa & Kaarina oli tullut tiensä päähän, 3D-opinnot olivat takana ja nyt edessä on uusi freelance-työ Ylen uutistoimituksessa uutisgraafikkona. Uutisgraafikko tekee kaikkea sitä kuvamateriaalia, jota vaikkapa tv-uutisissa näkyy: kun uutistenlukijan taustalla on uutisaihetta havainnollistava kuva, sen on tehnyt uutisgraafikko.
Kuvituskuvien tekeminen on oma taiteenlajinsa: kuviin liittyy paljon teknisiä rajoitteita ja joskus aiheet voivat olla kovin abstrakteja. Miten kuvittaa ”poikkeuslaki” tai ”verotulojen hiipuminen”? Siinä missä vaikkapa sarjakuvia tehdessä deadlinet ovat harvoin supertiukkoja, televisiotyössä deadline ei jousta sekuntiakaa. Urheilukuvituksia tehdessä jonkun ottelun tulos voi selvitä vain hetki ennen Urheiluruudun lähetysaikaa, ja silloin syke on graafikollakin samaa tasoa kuin urheilijoilla.
Siinä sivussa kommentoidaan kirpeästi Ylen työkuvioita, kuten määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista, organisaatiouudistuksia ja monimutkaisten järjestelmien toimimattomuutta. Tämä kaikki sekavuus ei tietysti ole mikään Ylen yksinoikeus, vaan varmasti tuttua kaikille isoissa organisaatioissa toimineille – mutta kylläpä Ylessä tätä lajia riittääkin, etenkin kun päälle lätkäistään vielä kaikki koronan mukanaan tuomat komplikaatiot. Freelancerina toimimisen epävarmuus välittyy albumista todella hyvin.
Pajun piirrostyyli on selkeä, mikä on hyvä, sillä albumin tyyli on muuten vähän hajanainen. Sen ymmärtää: kyseessä on leikekirjamainen päiväkirja, jossa yhdistyvät Pajun omat kokemukset ja ympärillä soljuva uutisvirta, joka sitoo albumin aikaansa. Sarjakuva on dokumentti yhdestä ajanjaksosta. Välillä sivut ovat kovin täyteen ahdettuja, mutta piirrosjäljen kepeys auttaa pitämään sarjakuvan helposti luettavana.
Uutisista hyvää iltaa on mielenkiintoinen kurkistus tuntemattomaan työhön, jonka tuloksia monet kuitenkin katselevat päivittäin. Se on myös hyvä johdatus freelancer-työn yleiseen epävarmuuteen.
Mikko Saari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Juonittelevia liikemiehiä ja vakoilijoita – arviossa James Clavellin klassikkoromaani Noble House
KLASSIKKOKIRJAT | Noble House kertoo häikäilemättömistä liikemiehistä, jotka ovat Sun Tsunsa lukeneet, ja soveltavat sodankäynnin oppeja suoraan liike-elämään.
Runoelma joesta, josta valaan laulu katosi – arviossa Niillas Holmbergin Naarattu
KIRJAT | Niillas Holmbergin Naarattu on täynnä lohen kaipausta ja tuskaa kelottuneesta joesta. Runoteos on yksi kymmenestä Runeberg-palkinnon saajaehdokkaasta.
Kaksiteräinen kynä – arviossa Abdulla Pashewin Synnynnäinen rakastaja
KIRJAT | Kielitieteilijä Abudlla Pashewin runous on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.
Mikä sai suomalaisen älymystön ja kulttuurivaikuttajat kuten Tito Collianderin ihastelemaan Hitlerin Saksaa?
KIRJAT | Carl-Johan Holmlund antaa eväitä ymmärtää Collianderin elämänvaiheita ja sosiaalis-yhteiskunnallisia taustatekijöitä, jotka hänen kirjailijanpolkuaan ohjasivat.