Kuva: Svart Records
LEVYT | Oliko eka demo paras? Suomalaisen tinkimättömän doom metal -pioneerin väkevän tuomiopäivänmusiikin alkuvaiheista ei ole ollut tarjolla kattavaa virallista julkaisua. Nyt on, tuon ”ekan demon” mukaan nimetty Slice of Doom.
”Esitän varovaisen mutta nöyrän toiveen saada nähdä Reverend Bizarre vielä kerran esiintymislavalla.”
”Doom what thou wilt shall be the whole of the Law.” Reverend Bizarre oli Black Sabbath -yhtyeen musiikillinen perillinen. Lohjalaislähtöinen trio soitti hi-das-ta, ras-kas-ta, synkkää ja tinkimätöntä doom-metallia, jossa väkevä gruuvikin oli läsnä. Dramaattista – suorastaan majesteettistakaan – ilmaisua ei ujosteltu käyttää. Muusikot soittivat hyvin, mutta eivät sortuneet etevyyttään alleviivaavaan briljeeraukseen. Reverend Bizarren ilmaisussa mentiin tunnelma edellä. Yhtye maalasi kappaleissaan vahvoja kuvia, ja laulaja Albert Witchfinderin äänenkäyttö hakee ilmausuvoimaisuudessaan vertaistaan.
Edellä lueteltujen piirteiden yhdistyminen saman bändin musiikissa ei ole liian tavallista. Se on poikkeuksellista. Voidaan perustellusti puhua pettämättömästä tyylitajusta.
Suomessa Reverend Bizarre oli doom-metallin pioneereja ja legendaarisimpia yhtyeitä – ainakin se oli julkaistulta kappalemateriaaliltaan tasalaatuisin. Aktiiviurallaan (1994–2007) yhtye julkaisi kolme albumia ja melkoisen määrän lyhyempiä levyjä. Sen ”ep-levy” tosin saattoi kestää 75 minuuttia.
* *
Reverend Bizarren jäseniä on vaikuttanut lukemattomissa muissa yhteyksissä, eikä heidän tekemisiinsä ole yleensä tarvinnut pettyä – tyylilajista riippumatta. Niitä on leimannut ennen kaikkea näkemyksellisyys, mikä ei ole yllätys; olihan Reverend Bizarrenkin musiikillinen estetiikka kutakuinkin virheetöntä.
Lueteltakoon kansansivistyksen hengessä yhtyeen jäsenistön ansioluetteloista ihan vain muutama nimi: KVL, The Candles Burning Blue, Orne, Lord Vicar, The Puritan, Opium Warlords, E-Musikgruppe Lux Ohr, Spiritus Mortis, Tähtiportti, Uhrijuhla, Pussies… Monen näistä voi epäröimättä julistaa lajityyppinsä tärkeimpiin kuuluvaksi Suomessa – sikäli kun on johonkin genreen ahdettavissa.
Laulaja-basisti Witchfinder, eli Sami Hynninen, on julkaissut musiikkia muun muassa Kauko Röyhkän, Läjä Äijälän ja viimeisimpänä vastikään – erittäin vaikuttavin tuloksin – Olli Hännisen kanssa.
Jokainen yhtyeen muusikoista lienee kuitenkin edelleen parhaiten tunnettu nimenomaan Reverend Bizarresta. Nyt julkaistu massiivinen paketti dokumentoi yhtyeen uran alun. Se sisältää paitsi demon Slice of Doom kaksi eri versiota, saatesanojen mukaan myös kaiken muun Reverend Bizarren ennen esikoisalbumiaan äänittämän studio- ja demomateriaalin. Mukana on jopa otteita treeninauhoilta, mikä voi olla yhtyeen kovimpia faneja kiinnostava kuriositeetti – tutut elementit, kuten raskauden ja synkkyyden, voi jo niiltäkin tunnistaa – mutta ei juuri sen enempää.
Kuten edellisestä saattaa arvata, on äänityslaitteisto Slice of Doom -paketin kappaleissa vaihdellut tavallisesta c-kasettinauhurista ylöspäin. Saundi on parhaimmillaankin melkoisen karu, mikä toki kuuluu asiaan, mutta parhaimmillaan, studioäänityksillä, sitä voi yhtä lailla luonnehtia melkoisen jykeväksi.
Paketin vanhimmat äänitykset ovat vuodelta 1995. Slice of Doom -demon ensimmäinen versio julkaistiin syyskussa 1999. Laatikon levyjen uusimmat äänitykset, eli The Sinister Figure -demon kappaleet, on purkitettu hieman ennen yhtyeen esikoisalbumia In the Rectory of the Bizarre Reverend (2002). Viimeisen, pelkkiä treeniäänityksiä välipuheineen sisältävän täyspitkän cd:n asemaa kuriositeettina korostaa se, ettei levyä mainita missään paketin painetussa materiaalissa, esimerkiksi kappaleiden nimiä ei tarjota – toki sillä ei missään nimessä valmiita teoksia kuullakaan. Treeniäänityksiltä voi kuitenkin todistaa yhtyeen kappaleiden kehittymistä.
Paketin mukana tulee myös 32-sivuinen vihkonen ja DVD, jolla on tallenne yhtyeen historian ensimmäiseltä keikalta. Viimeksi mainittukin solahtaa liukkaasti kuriositeettikarsinaan. Siltä voi kyllä tunnistaa tuttuja kappaleita, mutta varsinkaan kuvasta ei saa juurikaan selvää. Jos paketista jotain puuttuu, niin kappaleiden sanoitukset, mutta Reverend Bizarren faneilla – julkaisun kohderyhmällä – ne toki jo ovat yhtyeen varsinaisten levyjen liitteinä.
Ei ole epätavallista, että Reverend Bizarren kappale kestää yli kymmenen minuuttia. Nyt julkaistulla paketilla pisin kappale, Cirith Ungol, on yli 17-minuuttinen.
Koko laatikon levyjen kuunteleminen yhdeltä istumalta ei ole kevyt rupeama. En pystynyt siihen. Aika ja vastaanottokyky loppuivat kolmannen levyn, noin kahden ja puolen tunnin, jälkeen. Kun Reverend Bizarren tuomiopäivänmetalli syksyllä 2022 yhdistyy kuuntelijan psyykessä viesteihin ympäröivän maailman tapahtumista, on vaikutus musertava. ”There will be a gigantic war / the greater part of this earth shall be perished”, ennustetaan kappaleessa Doom Over the World.
Urakkani jatkui seuraavana päivänä. Kuuntelematta olivat siis vielä treeninauhasta koostettu levy ja katsomatta DVD. Sitten kaikki alusta alkaen uudestaan. Tuskinpa tätä laatikkoa on yhteen menoon tarkoitettukaan nautittavaksi, mutta kun olen luvannut kirjoittaa levystä, suhtaudun asiaan jääräpäisyyteenkin ulottuvalla vakavuudella. Seuraavana päivänä paremmin nukutun yön jälkeen onnistunkin. Musiikillinen järkäle soi alusta loppuun, eikä kuuntelurupeama oikeastaan ottanut edes lujille.
* *
Reverend Bizarren ensimmäisellä demolla ja muilla varhaisilla äänityksillä kuullaan periaatteessa vielä vähän nupullaan olevaa rujosointista yhtyettä, joka kehittyi myöhemmin urallaan. Kuitenkin voi todeta, että on hieman yllättävääkin huomata, kuinka periaatteessa kaikki tärkeimmät elementit ovat olemassa jo niillä. Esimerkiksi väkevän Doom Over the World -kappaleen myöhemmin levytetyn version svengaava synkkä jynkytys on läsnä jo varhaisella äänityksellä ja In the Rectory of the Bizarre Reverend -kappaleen voima välittyy.
Kuinka relevantti tämä tuore paketti sitten on? Se riippuu siitä, keneltä kysytään. Vaikka lähes kaikki kappaleista on kuultu jossain muodossa yhtyeen varsinaisilla levyillä, on tuore paketti kovimmille Reverend Bizarre -faneille epäilemättä tärkeä; nyt (ainakin melkein) kaikki yhtyeen ikinä äänittämä materiaali on saanut virallisen julkaisun. Useimmille muille riittänevät ne aiemmin julkaistut, myöhemmin äänitetyt versiot kappaleista.
Uskallan väittää, että väkevimmät tulkinnat paketin kappaleista on julkaistu yhtyeen varsinaisilla levytyksillä. Tuore Slice of Doom -laatikko täydentää niitä, vaikka karuimpien treeniäänitysten ja keikkavideon sisällyttäminen mukaan ei ehkä olisi ollut aivan välttämätöntä. Silti niitäkin kuunnellessani huomaan, miten pääni nyökyttelee tahdissa ja sormeni naputtavat näppäimistöä kohdassa, jossa yhtye svengaa.
Kun nyt kaikki Reverend Bizarren äänitykset on julkaistu, mitä vielä? Vuonna 2024 tulee kuluneeksi kolmekymmentä vuotta yhtyeen perustamisesta. Esitän varovaisen mutta nöyrän toiveen saada nähdä Reverend Bizarre vielä kerran esiintymislavalla.
Eros Gomorralainen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kohtalokasta jyrää kuulaissa maisemissa – arviossa Minkin debyytti Nyt oon zen
LEVYT | Viisihenkinen Minkki-yhtye on löytänyt jo debyytillään rupisen jyrän ja tumman melodisuuden välisen tasapainon.
Raastepöytä on katettu ja kattilat täynnä puuroa – arviossa Jari Raasteen debyyttialbumi Fresh!
LEVYT | Petri Alangon johtama soulyhtye Jari Raaste heruttaa juurevasti juuri sopivan karvaisella otteella sekä torvilla ja taustalauluilla marinoiden.
Kari Ikosen trion musiikillinen matka vieraisiin kulttuureihin – arviossa Wishamaliin albumi Al-Barh
LEVYT | Wishamalii sekoittaa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan etnosoundiin ripaukselliseen länsimusiikkia.
Matka avaruudelliseen äänimaailmaan – arviossa Heli Hartikaisen Chronovariations
LEVYT | Saksofoni paukkuu, naksuu, tuhisee ja puhisee, kun Heli Hartikainen luo avaruudellisia ääniä ja mietiskelevän maalauksellista äänimaisemaa.