Kuva: Juho Luukkainen
LEVYT | Jo alakoulussa yhteen hitsautunut jazztrio improvisoi parissa päivässä kasaan pelkistetyn tyylikkään kokonaisuuden.
”Kolme kypsää, taitavaa, samoin ajattelevaa ja kokevaa muusikkoa soivat kuin yksi yhtenäinen orgaani.”
Joona Toivanen Trion tammikuun viimeisenä päivänä julkaistu albumi Gravity (We Jazz) on yhtyeen kahdeksas. Vuonna 2022 ilmestynyt trion edellinen albumi Both Only (We Jazz, 2022) keräsi loistoarvostelut, menestyi kansainvälisesti ja oli ehdokkaana esimerkiksi Jazz-Emmaan. Komean albumin painos myytiin loppuun.
Trio on hyvinkin poikkeuksellinen taustaltaan ja keskinäiseltä kemialtaan. Esikoislevy Numurkah on peräisin jo vuodelta 2000, mutta Joona (piano) ja Tapani Toivanen (basso) ovat veljeksiä ja Olavi Louhivuori (rummut) oli Joonan luokkakaveri Jyväskylässä alakoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien. Muistan freesiltä kuulostaneen kolmikon erinomaisesti 2000-luvun puolivälistä UMO:n ylläpitämältä jazzklubilta Punavuoresta.
Nykyisellään yhtye asustelee pitkin Pohjoismaita; Joona Toivonen Göteborgissa, Tapani Toivanen Kööpenhaminassa ja Olavi Louhivuori Helsingissä.
Kuva: We Jazz
Gravity on syntynyt hieman erikoisesti, keikkakalenteriin jääneen parin vapaapäivän aikana pienessä studiossa, ilman sen suurempia ennakkovalmisteluja. Yhtyeen improvisaatiossa sen oikeastaan on aistivinaankin jonkinlaisena aitona spontaaniutena ja jopa pienenä, nautittavana kulmikkuutena, vaikka trio matkaakin syvemmälle kuin edellisellä, lähes täydellisellä albumillaan.
Trio on aikaa sitten saavuttanut tilan, jossa kolme kypsää, taitavaa, samoin ajattelevaa ja kokevaa muusikkoa soivat kuin yksi yhtenäinen orgaani. Yhä pelkistetymmässä musiikissaan se on päässyt kauas perinteisen pianotrion kahleista ja käyttää tarjolla olevia elementtejä – kuten elektroniikkaa – luonnollisena osana tilassa yhdessä luotua kudelmaa. Yhtyeestä kasvaa suurempi kuin trio.
Levyllä on kaikkiaan kymmenen sävellystä, jotka on merkitty kaikkien kolmen nimiin. Joona Toivasen valokuvasta tehty kansi kuvastaa hyvin levyn pelkistettyä ja rauhallista ilmettä.
Arto Murtovaara
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Joni Ekman svengaa raukean raikkaasti – arviossa Joko saa laulaa?
LEVYT | Tamperelaisartistin seitsemäs levy tiivistää rock-kaihoa toimivan ytimekkäästi. Joni Ekmanin rock-pohjainen svengi ei ole tunkkaista vaan vaivattoman koukukasta.
Ei pöllömpää – Pelle Miljoonan varhaisia singlejä pitkästä aikaa vinyylikokoelmalla
LEVYT | Suomalaisen punkin ja uuden aallon singleistä kasattujen kokoelmalevyjen sarja jatkuu. Vuorossa ovat Pelle Miljoonan eri yhtyeiden 7-tuumaiset vuosilta 1978–1981. CD-versio ulottuu vuoteen 1989.
Riittävän synkkää marraskuuhun? Skepticism-yhtyeen lajityyppiklassikko Stormcrowfleet jälleen vinyylinä
LEVYT | Jos hevirokkia ei voi viedä kirkkoon, ehkäpä kirkkourut voi viedä hevibändille, mietti Eero Pöyry 1990-luvun alussa. Pohdinta johti kokonaisen musiikkityylin kehitykseen.
Levykatsaus: Laura Netzel, Niillas Holmberg & Pauli Lyytinen, Esa Pietilä, Ville Matvejeff
LEVYT | Marja Mustakallion levylautasella on ollut hengellistä kuoromusiikkia, jousikvartettoja, nykysävellyksiä sekä runojen, joikun ja äänitaiteen yhdistelmää.