KUVATAIDE | Kansainvälisesti tunnettu kanadalaistaiteilija Rodney Graham (1949) on paitsi harvinaisen kokonaisvaltaisesti maailmaa hahmottava kuvataiteilija myös teknisesti monitaitoinen ammattilainen. Moitteettomasti toteutettujen teosten arvokkaan ulkoasun takaa paljastuu hykerryttävää komiikkaa, mikä tekee ne lajissaan ainutlaatuisiksi. Näyttely Taiteilijoita ja malleja on esillä Serlachius-museo Göstassa vielä 18.4.2021 saakka.
Pääkuva: Rodney Graham: Gallerian imurointi 1949, 2018. Maalattuun alumiiniseen valokaappiin pohjustettu kromogeeninen valokuva. Courtesy the Artist and Hauser & Wirth. Kuva: Rodney Graham Studio
* *
Vancouverista kotoisin olevan taiteilijan töitä on nyt ensimmäistä kertaa nähtävillä Suomessa. Rodney Graham esiintyy itse teoksissaan eri rooleissa, kuten galleristina, taiteen harrastajana ja taiteilijana, kokkina ja soutajana. Teosten maailma ei ole vain taiteeseen rajoittuva. Näyttelijänä taiteilija on aina vakava ja arvokas todistaja osassaan. Huolellisesti lavastettuihin tiloihin hän on itse toteuttanut taideteoksetkin, joita on myös aivan erikseen ja omillaan esillä näyttelytilassa. Nykyään Graham haluaakin keskittyä vain maalaukseen, kertoo Serlachius-museoiden tiedottaja Susanna Yläjärvi; hän pitää itseään jo liian vanhana malliksi.
Takaseinällä komeilee sarja Grahamin maalauksia vuodelta 2019. Ovatko ne hänen omiaan vaiko kuviteltujen henkilöiden tekemiä? Mikä on totta? Öljyvärein maalatut ja hiekasta struktuurinsa saavat teokset ovat joka tapauksessa ihastuttavia kolorismissaan ja käsinkosketeltavan todellisia.
Ensimmäisen kerran Rodney Graham esiintyi maalarina Berliinissä vuonna 2005, jolloin näyttelyn nimenä oli Picasso, My Master. Käsitteellinen projekti tarkasteli taiteen, taiteilijan roolin ja taiteen esille asettamisen ulottuvuuksia. Samoihin asioihin hän kiinnittää huomionsa koko tuotannossaan.
Näkymä näyttelystä: Vasemmalla Nimettömät -maalaukset vuodelta 2019 ja piippurassiveistoksia. Kauimmaisella seinällä Sylinteris-kromaattinen abstraktiokonstruktio-sarjan teoksia vuodelta 2016, guassi puulle. Kuva: Sampo Linkoneva
Neljä vuosikymmentä jatkuneen monitasoisen, käsitteellisesti rikkaan rinnakkaismaailman luomisessa kaikkine ulottuvuuksineen taiteilija ei ole ollut älyllisesti tiukkapipoinen, vaan on antanut työssään sattumalle ja intuitiolle oman osansa. Kuvien hienovarainen huumori ei ole pääasia; se vain vapauttaa katsojan patikoimaan teoksista avautuvia lukuisia, pitkiä ja mutkikkaitakin ajatusreittejä pitkin, omia polkujaan.
Hän ei ota kuvaa, vaan rakentaa sen; lavastuksen näyttelijöineen kuvaa toinen henkilö. Rodney Graham ohjaa kokonaisprosessia, jossa on mukana laaja ammattilaisten joukko. Jokaista erillistä teosta varten on otettu satoja kuvia, joista hän työstää laidasta laitaan terävän tiedoston vedostettavaksi. Sellaista katsoja ei koskaan voi normaalielämässä nähdä. Kuvien tiivis intensiteetti, joka voi tuntua jopa piinalliselta, syntyy osittain juuri tästä. Yhteen hetkeen, johon kuva on pysähtynyt, on käsikirjoitettu paljon. Juuri näiden monumentaalisten valokuvien kohdalla sanonta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” tulee erityisen todeksi: jokaisesta valokaapista hohtavasta kuvasta voisi kirjoittaa romaanin.
Näyttelyn kuraattori Timo Valjakka luonnehtiikin Grahamin teoksia osuvasti yhden ruudun elokuviksi. Ja kun on kyse äänettömistä kuvista, ajatus kulkee luonnollisesti mykkäelokuviin, joille ominaista huumoria teokset sivuavat.
Pääkuvassa olevan neliosaisen kuvasarjan Gallerian imurointi lähtökohtana on valokuva Samuel Kootzista galleriassaan ennen Picasso-näyttelyn avajaisia vuonna 1949. Rodney Graham syntyi samana vuonna. Kootz toi New Yorkiin monia eurooppalaisen avantgarden edustajia ja hänet tunnettiin erityisesti amerikkalaisen abstraktin ekspressionismin puolustajana. Maalaukset kuvissa ovat Grahamin maalaamia. Niiden sommitelmat ovat tietokoneella työstettyjä versioita Aleksander Rodtšenkon 1941 valmistuneesta guassiluonnoksesta. Kooltaan koko työ on 4 x (244 x 183 x 18 cm). Tätäkin korkeampi, lähes kolmemetrinen, on Lahjakas amatööri, triptyykki sunnuntaimaalarista, joka valuttaa maalia Morris Louisin (1912–1962) tapaan. Näin suurten kuvien esteettisesti nautittavat yksityiskohdat eivät toistu lehtikuvassa eivätkä verkkojulkaisun resoluutiolla, joten paikan päälle kannattaa vaivautua.
Rodney Graham: Piippurassitaiteilija, Amalfi -61, 2013. Maalattuun alumiiniseen valokaappiin pohjustettu kromogeeninen valokuva. Courtesy the Artist and Hauser & Wirth. Kuva: Rodney Graham Studio
Yllä oleva työ Piippurassitaiteilija, Amalfi -61 vuodelta 2013 perustuu kahteen valokuvaan: toinen on Man Rayn ottama valokuva surrealistirunoilija Jean Cocteausta, joka teki mallin pitelemän piippurassirakennelman elokuvaansa Runoilijan veri. Tanskalainen taidemaalari Asger Jorn taas on ikuistettu ateljeessaan Italian Albissolassa toiseen kuvaan. Teoksen piippurassiveistokset ovat Grahamin muotoilemia.
Paitsi taidemaalari, valokuvaaja, videotaiteilija, näyttelijä, ohjaaja, tuottaja, historioitsija, kirjailija, runoilija ja ääniteknikko Rodney Graham on myös muusikko. Merkittävimpänä hänen työssään näen sen, miten se avaa katsojalle uusia väyliä tarkastella omia elämänehtojaan ja rohkaisee suhtautumaan itseensä ja ympäröivään todellisuuteen uutta luovalla vapaudella. Tämän ymmärtää vain menemällä itse paikan päälle.
Marja-Liisa Torniainen
Rodney Graham: Taiteiljoita ja malleja Mänttä-Vilppulan Serlachius-museo Göstassa 18.4.2021 asti.
Rodney Graham: Taiteilija taiteilijabaarissa 1950-luvulla, 2016. Maalattuun alumiiniseen valokaappiin pohjustettu kromogeeninen valokuva. Courtesy the Artist and Hauser & Wirth. Kuva: Rodney Graham Studio. Maalaukset kuvassa Grahamin omaa tuotantoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
