Jenni Yppärilä: Build-up (2019–2020). Kuva: Katri Kovasiipi
KUVATAIDE | Jenni Yppärilän rakennettua ympäristöä käsitteleviin maalauksiin ei kyllästy. Nokian Virran Taidetila Raamissa nähdään Yppärilältä myös yllättäviä kaksiulotteisia teoksia.
Jenni Yppärilä: Paikan henki. Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virta (Härkitie 6, Nokia) 12.11.2022 saakka. Ma ja to 9–19, ti, ke ja pe 9–18 sekä la 9–15.
Olen nähnyt kuvataiteilija Jenni Yppärilän veistoksellisiksi kohoavia maalauksia kymmenen vuoden aikana eri yhteyksissä. Aina ne valloittavat.
Yppärilä käsittelee kolmiulotteisissa maalauksissaan kaupunkien erilaisia rakennettuja ympäristöjä. Hallitsevaa on arkisuus, kirkonkylämäisen lättänämäinen rakentaminen, jota kaupat, kioskit ja alikulkutunnelien suuaukot edustavat. Usein rakennus on kohtaamassa hylkäämisensä päivät, tai on ne jo kokenut. Graffitit tai seinäkirjoitukset koristelevat Yppärilän maalausten rakennuksia toistuvasti.
Taiteilija ei useimmiten jätä teostensa katsojaa arvailemaan, mistä maalauksessa kuvattu rakennus löytyy. Se on kerrottu teosnimessä, ellei näy jo suoraan teoksen maailmaan upotetuista kylteistä tai muista teksteistä. Arkisten betonivoittoisten rakennelmien rinnalle taiteilija on luonut vanhojen rakennusten arvokkuutta keskittyneesti kuvaavia teoksia.
Jenni Yppärilän kolmiulotteinen maalaus Sairaala (Nokia, 2022).
Yppärilän aikaisemmasta tuotannosta löytyy myös paikantumattomia teoksia, esimerkiksi sisätilojen ja hylättyjen vanhojen puutalojen, pikkumökkien, kuvauksia. Ne tavoittavat näkymiä ajankuvaan ja mielentiloihin, jolloin maalausten esikuvina olleiden rakennusten sijainti ei ole teosten merkitysten kannalta ratkaiseva.
Useimmiten Yppärilän maalausten viehätys kuitenkin liittyy katsojan kokemaan rakennusten ja paikkojen tunnistamiseen. Myös taiteilijan tapa katsoa tuttua paikkakuntaa – hänen valintansa, mitä rakennuksia hän on poiminut teostensa aiheiksi ja mistä kulmasta hän kohteitaan kuvaa, on merkityksellistä.
Myös Teuto Grilli (2022) on tuore kolmiulotteinen maalaus Nokialta.
Rakennusmuotokuvat osana kaavoituspolitiikkaa ja kulttuurihistoriaa
Taiteilijan verkkosivuilta voi tutkia, mistä päin maata tai maailmaa hän on maalaustensa aiheita kerännyt. Rakennettua ympäristöä on tallentunut teoksiin niin Nokialta (näitä uusimpia maalauksia ei vielä tätä kirjoitettaessa ole taiteilijan sivustolla), Oulusta, Torniosta, Porista, Tampereelta, Helsingistä, Berliinistä kuin New Yorkistakin.
Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virran Taidetila Raamissa nähdään Yppärilän tuoreita teoksia, joista osa on saanut aiheensa nokialaisista rakennuksista. Vastaan tulevat Teuto-grilli, vanha sairaala ja Nokian ainoa jälkifunkkista edustava rakennus Sotkanvirta, josta muun muassa Nokian uutiset kirjoitti 31.1.2021 seuraavaa: ”Nokialle on iskenyt Turun tauti: vanhoja rakennuksia puretaan surutta uusien tieltä.” Nokialla Sotkanvirran purkamista on vastustettu näkyvästi.
Esimerkiksi kiistellyn Sotkanvirran tallentaminen kolmiulotteiseen maalaukseen on Yppärilän taiteellinen keino tallentaa rakennettuihin ympäristöihin liittyvää kulttuurihistoriaa ja jättää oma jälkensä keskusteluun. Teoksen nimi Aseman Siwa (2022) viittaa myös rakennuksen lähihistoriaan, Siwan on korvannut K-kauppa.
Kolmiulotteinen maalaus Aseman Siwa (2022) liittyy myös Nokian kaavoituspolitiikkaan ja vanhojen rakennusten purkamisvimmaan.
Melko tuoreena juonteena Yppärilän Nokialla nähtävissä maalauksissa ovat niihin sisällytetyt voimakkaat halkeamat, jotka ovat jyrkimmillään ulkonokialaisessa aiheessa Stokka (2020). Halkeamat tulevat mukaan symbolisina eleinä. Tästä teoksesta ja muistakin työskentelynsä taustalla olevista ajatuksista Yppärilä kertoo Tampereella Haiharan taidekeskuksessa elokuussa 2020 pitämänsä näyttelyn yhteydessä kuvatulla videolla.
Toinen melko tuore oivallus, joka vaikuttaa vahvasti koko näyttelyn yleisilmeeseen, on koko pitkän seinän mitalle levittäytyvän installaation Build-up (2019–2020) laajuus. Yksittäisten rakennusten sijaan teos esittää yhteen kiinnittyneitä fasadeja, rakennetun ympäristön runsautta ja lähes päättymättömältä tuntuvaa kasautumista. Ensimmäisen kerran Build-up on ollut esillä Porin taidemuseon näyttelyssä vuonna 2020.
Pääkallokasvoiset ihmiset ja kissat
Aivan uudenlaista tekemisen tapaa ja tyyliä edustavat Yppärilän tänä vuonna maalaamat kaksiulotteiset teokset, joissa elelevät pääkallokasvoiset ihmiset ja kissat. Näissä teoksissa ihmisten tyypittely ja elämän rajallisuus tulevat käsittelyyn melankolisen huumorin kautta.
Taidehistoriassakin tavattoman yleinen pääkalloaihe astuu Yppärilän maalauksissa nykytaiteen alueelle. Pääkalloiset henkilöt erottuvat omana itsenään vain vaatteidensa, tyylinsä, asentojensa ja ympäristöjensä kautta. Pääkallokasvot ovat riisuneet heistä henkilökohtaiset piirteet ja tunnistettavuuden, he edustavat yleispätevästi ihmisyyttä – tai kissuutta. Kultakrumeluurit kitsch-kehykset tukevat teosten sarjallisuutta.
Yppärilä yllättää tuoreilla, pienehköillä maalauksillaan pääkallohahmoisista ihmisistä ja kissoista. Puulle öljyllä toteutettu maalaus Nekku ja Vikke on tältä vuodelta.
Maalaustensa taustatyönä Yppärilä on kertonut ottavansa valokuvia rakennetuista kohteista, joita aikoo maalata. Myös pääkallokasvoisten, asetelmallisten henkilökuvien taakse on helppo kuvitella valokuvia – tyypillisiä hyviä hetkiä pienestä tavallisesta elämästä. Teosten voimakas värimaailma ja maalarin tarkka kädenjälki vertautuvat hieman Joel Slotten maalaustyyliin.
Katri Kovasiipi, teksti ja kuvat
Taiteen edistämiskeskus (Taike) on tukenut kirjoittajan työskentelyä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Larissa Sansour risteilee muistoissa ja menetyksessä mutta rakentaa myös tulevaisuutta – näyttely Amos Rexissä
KUVATAIDE | Amos Rexin näyttelytila on muuttunut Larissa Sansourin ja hänen tuotantotiiminsä käsittelyssä immersiiviseksi, katsojan sisäänsä sulkevaksi teokseksi.
Ilottoman ulkokuoren alla on väkeviä tunteita – arviossa Ateneumin Gothic Modern -näyttely
KUVATAIDE | Ateneumin suurnäyttely pyrkii osoittamaan miten osa eurooppalaisista 1800–1900-luvun vaihteen taiteilijoista vaikuttui keskiajasta.
Aino Kannisto sai tilaisuuden uppoutua Berliinin kulttuurihotellin tunnelmaan – näyttely Ruovedellä
KUVATAIDE | Aino Kanniston Hotel Bogota -näyttely vahvistaa Vinhan galleriaa kulttuuritilana. Kuvat kertovat toimintaansa lopetelleesta hotellivanhuksesta.
Galleriakatsaus: Taide käsittelee perheen surua, luontokatosurua ja sodan kollektiivista surua
KUVATAIDE | Tiina Nyrhinen kirjoittaa Jyri Pitkäsen, Pauliina Heinäsen, Dominik Fleischmannin, Henri Airon, Paula Puoskarin, Anni-Sofia Knuuttilan ja Henna Nuutisen näyttelyistä Tampereella.
