Jukka Salkolahti, Jukka Leisti ja Ari Kankaanpää taituroivat Teatterikahvila Kiven estradilla Tampereen Teatterin syksyn käyntiin. Kuva: Anne Välinoro
KONSERTTI | Moskovan valoja ja Kuolleita lehtiä hyräillään Toivelaulukirjoista opittuna kesäiltojen lauluhetkissä. Jukka Leistin ja ensemblen tulkinnat näistä ovat mainio vertailukohde omille karaokevedoille.
”Mikä ilahdutti, olivat Leistin omat ajatelmat, runonpoikaset ja sanoitukset. Tätä äijää vaan kuuntelisi vielä kuolinvuoteellakin, niin on pehmoinen sanojensa peti.”
ARVOSTELU
Olavi Virta Ensemble plays Georg Ots
- Jukka Leisti, laulu ja lyömäsoittimet
- Ari Kankaanpää, kitara ja helkamat
- Janne Salkolahti, insinööri ja koskettimet
- Ensi-ilta: 19.8.2020 Tampereen Teatterin Kulttuuriravintola Kivessä.
Jukka Leistin laulusta on saatu nauttia Tuttiritarina, musikaalirooleissa ja soolona. Parin vuoden takaa muistan lauluillan, jossa herra venyi Olavi Virran suosituimpiin ja teki sen niin hyvin, että halusin maistaa uudelleen.
Leisti on kypsynyt pitkään partaan ja rusettiin sen kärjessä, lätsä sinetöi kokonaisuuden. Ari Kankaanpää kitarassa ja Janne Salkolahti koskettimissa antavat sivustatukea. Tämä kokonaisuus toimii, enempää instrumentalisteja en ainakaan itse olisi kaivannut.
Heillä kun rullaa ja sovituksissa on lentoa ja draamallista ideaa. Äänitekniikan suomilla mahdollisuuksilla saundia saatiin milloin hämyisille kujille, milloin kilkattaen Coimbran kirkkaaseen huhtikuuhun.
Myönnän olevani aseeton teatterimusiikin ystävä. Kun näyttämökokonaisuus vaatii mitä hyvänsä musiikillista vinjettiä tai alleviivausta, kaikki kiinnostaa.
Leistille on kehittynyt melkoinen vibrato, hauska ja kiinnostava sellainen. Ajoittain hän peittää sillä alavireisyyttä tai vähän vinoon meneviä improvisaatioita, mutta mitä siitä. Kun etulinja pitää, tahto tehdä tämä nyt näin päin, yleisvaikutelma ratkaisee.
Viimeksi Virta soljui enemmän keskittyen, nyt illassa oli kaiken kaikkiaan potpurin tuntua. Sellainen yksi ja varsin nopeasti taittuva myös kuultiin – siihen oli koottu lähes 20 Virta-hittiä. Hopeista kuuta ei sitten saatukaan kokonaan.
Jotenkin aistin, että korona-aika oli henkisellä tasolla iskenyt vähän ensembleenkin. Haluttiin tehdä ilta nopeasti pois.
Kiven katsomossa istui nelisenkymmentä harrasta ihailijaa, toisilla maskit turvanaan. Eilisen kokemuksella ja TT:n syyskauden ensimmäisen ensi-illan nyt kokeneena voin sanoa, että ilmastointi toimi erinomaisesti, väliajalla pääsi näppärästi ulos ja näkyvyys on hyvä myös sivulta.
Pöydissä istujien osalta turvavälit eivät täysin toteutuneet, mikä tarkoittaa, että pöytävälejä voisi kyllä kasvattaa ja ottaa vähemmän väkeä sisään.
Mutta ei ahistanut, ei.
Mutta mikä ilahdutti, olivat Leistin omat ajatelmat, runonpoikaset ja sanoitukset. Tätä äijää vaan kuuntelisi vielä kuolinvuoteellakin, niin on pehmoinen sanojensa peti. Illan päätöksenä kuultu Merituuli puhaltaa -kappale on kokonaan Leistin omaa käsialaa, aallon harjalta suvantoon kirjoitettu.
Georg Otsin bravuurit Moskovan valoista Kuolleisiin lehtiin ja Olavi Virran Sinun silmiesi tähden -iki-ihanaan ovat kansallista omaisuutta, joita hyräillään Toivelaulukirjoista opittuna lauluhetkissä. Leistin ja ensemblen omat tulkinnat näistä ovat mainio vertailukohde omille karaokevedoille.
Näinkin letkeästi biisit voivat kulkea.
Anne Välinoro
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hildur, islantilainen kovapintainen ja suolavedessä surffaten marinoitunut poliisi kamppailee itseään vastaan
TEATTERI | Turun kaupunginteatterin lavalla on maailman kaunein siipi, aalto, lokki tai sipsi.
Komediateatterin Ransu ja Operaatio Joulu tuo joulumieltä pienemmille ja isommille
TEATTERI | Karvakuonot lähtevät tonttuagentteina etsimään kilttejä lapsia ja joululahjatoiveita Tampereen Petsamosta ja Käpylästä.