Kuvat: Aapo Huhta / Gummerus
KIRJAT | Valkoinen risteys on kirja alkoholista ja sen värittämästä isäsuhteesta rokkibändin keulakuvan näkökulmasta.
”Päiväpeitto paikoilleen, tyynyt ojennukseen ja reippaasti kohti uutta päivää tuhannen kilon rautapilven alla.”
ARVOSTELU
Ville Malja: Valkoinen risteys
- Gummerus, 2025.
- 248 sivua.
Lapko- ja Moon Shot -yhtyeistä tuttu muusikko ja valokuvaaja Ville Malja nousi julkisuuteen harjavaltalaislähtöisen, vuosina 1996–2016 toimineen Lapkon laulajana ja kitaristina. Nyt Maljalta julkaistaan esikoisromaani, johon kirjailija on ammentanut omia kasvuvuosikokemuksiaan pieneltä paikkakunnalta rocktaivaalle ponnistaneena muusikkona.
Tarinan päähenkilö ei ole kuitenkaan Ville vaan Tomi. Maljan omat kokemukset lienevät silti vahvasti kirjan ytimessä.
Valkoinen risteys (Gummerus, 2025) on kirja alkoholista ja sen värittämästä isäsuhteesta. Samalla se on kasvutarina, jossa musiikin ja bändin voimin ponnistetaan syrjäkyliltä vähän isomman maailman sykkeeseen.
Vaikka isän alkoholismi leijuu synkkänä pilvenä Tomin perheen elossa, ei viina maistu pahalta myöskään aikuisuutta kohti kulkevan Tomin suussa: ”Viina kilahtaa välittömästi kotipesään silmien taa.” Viina toimii sosiaalisen toiminnan voiteluaineena ja turruttaa ikäviä asioita: ”Ryyppäämisen idea oli pitää hauskaa. Ja että voisi olla hetken ajattelematta mitään.”
Kännisekoilut ja alkoholin yllyttämä väkivalta ei ole vain Tomin perheen kirous vaan tulee kirjan kuvaamassa ajankuvassa vastaanmelko tavallisena asiana. Viina on monessa mielessä hyväksytty päihde, joka kuuluu suomalaiseen arkeen ja etenkin juhlaan. Oma vahva sijansa sillä on myös musiikkipiireissä, jossa juominen on niin normaalia että monesti osa keikkakorvauksistakin kuitataan alkoholilla.
Tomin pakkomielteisenä kuvattu kuntoilu vaikuttaa sekin selviytymiskeinolta, tavalta purkaa isän arvaamattomuuden ja väkivallan luomaa pahaa oloa. Vaikka kova fyysinen kunto auttaa nostamaan toleranssia viinaan, alkavat alkoholin psyykkiset vaikutukset pidemmän päälle luoda synkkää mustaa pilveä nakertamaan Tomin elämää.
”Sama lukujärjestys on toistunut koko syksyn. Päiväpeitto paikoilleen, tyynyt ojennukseen ja reippaasti kohti uutta päivää tuhannen kilon rautapilven alla.”
Siinä missä Valkoinen risteys on kasvu- ja selviytymistarina alkoholismin varjosta, on se myös mehukas rokkariromaani, josta saa kuvaa rocktähteydestä, kiertämisestä, bänditoiminnasta ja silmäyksiä sisäpiireistä. Tomin pelastus on myöntää oma alkoholisminsa; tunnustaa, että viinasta on kasvanut mörkö, jonka kanssa hän vielä päätyy toistamaan isänsä kohtalon, jos ei uskalla pyytää apua.
Ville Maljan debyytti tempaa toimivasti mukaan tarinaansa ja sen elämänkäryinen ja vauhdikkaasti etenevä teksti viehättää. Päähenkilö on ihan tavallinen epävarma nuori mies, jonka palo saada jotain aikaan on suuri ja jonka sukurasitteena on viha-rakkaussuhde viinaan. Lopulta jokaisen on itse tehtävä päätös, haluaako pitää kiinni elämän hyvistä asioista, vaikka niiden vuoksi joutuisi jostain luopumaan.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
On pahinta mahdollista ihmisen pilkkaa siunata vainaja, joka ei eläessään uskonut jumalaan
KIRJAT | Risto Puumalaisen Uskomatonta elämää Suomessa näyttää, että uskonnottomalla ihmisellä ei vieläkään ole aina ihan helppoa – etenkään elämän jälkeen.
Silja Järventaustan tarkkanäköisissä runoissa tutkitaan luontoyhteyttä – arviossa Vuorosana pihapiirissä
KIRJAT | Silja Järventaustan runoteos Vuorosana pihapiirissä tuo luonnon iholle omintakeisilla kuvillaan.
Lusun huumeperintö – arviossa Satu Krautsukin ja Sini Ahlqvistin Pirihautausmaa
KIRJAT | Suomen ja etenkin Kotkan ja Haminan huumerikollisuudesta kertovan tietokirjan koskettavinta antia ovat entisten käyttäjien omat tarinat.
Totuus Sissistä on ison askelen lähempänä – arviossa Linda Huhtisen kirja Serlachiuksen unohdetuista sisaruksista
KIRJAT | Miksi historia niin usein kirjoitetaan miesten kautta, kysyy runoilija, radiojuontaja ja vapaa kirjoittaja Linda Huhtinen kirjassaan Sigrid Serlachiuksesta.