Kuvat: Sammakko / Jyri Pitkänen
KIRJAT | Ville Hytönen on omistanut teoksensa pienelle Werner-pojalleen, joka on ollut usein mukana isänsä retkillä mielenavarrusta ja kotiseutuoppia saamassa.
”Keskivertosuomalaiselle vain pintapuolisesti tutut virolaisteemat avartuvat, tieto lisääntyy ja ahaa-elämyksiäkin syntyy.”
ARVOSTELU

Ville Hytönen: Toisten virolaisten valtakunta
- Sammakko, 2024.
- 337 sivua.
Toisten virolaisten valtakunta (Sammakko, 2024) on Ville Hytösen kolmas Viroon liittyvä teos. Hytönen on itsekin niitä ”toisia” elettyään Virossa jo kymmenkunta vuotta. Nykyään hän asuu Pohjois-Virossa Harkun kunnassa, Suurupin majakkakylässä meren rannalla, noin 25 km Tallinnasta länteen. Sieltä hän tekee tutkimusmatkoja halki valtakunnan, sen historiaa ja nykyisyyttä kartoittaen.
Ville Hytönen on omistanut teoksensa pienelle Werner-pojalleen, joka on ollut usein mukana isänsä retkillä mielenavarrusta ja kotiseutuoppia saamassa sekä seikkailuja kokemassa. Vaikka teoksessa ei lähdeluetteloa olekaan, kirjailijan on täytynyt istua tiiviisti myös arkistoissa asiakirjoihin paneutuen sekä kirjallisiin lähteisiin perehtyen. Kirjan aihepiiri on todella laaja.
Toisten virolaisten valtakunta -teos ei etene mitenkään kronologisesti tai loogisesti. Kirjan tekstien aihioita on ilmestynyt aiemmin monissa, lähinnä suomalaisissa julkaisuissa, joita Hytönen on myöhemmin muokannut ja laventanut kirjansa materiaaliksi. Työn valmiiksi saattamiseksi Hytönen on saanut joitakin apurahoja muutamilta kulttuurilaitoksilta. Kirjansa etulehdellä Hytönen kiittää myös latvialaiskaupunki Ventspilsin Kansainvälistä kirjailija- ja kääntäjätaloa siitä, että on saanut kirjoittaa teostaan siellä.
Ville Hytönen kertoo virinneestä heräämisestään itämerensuomalaisuuteen sekä halustaan vaalia fennougristista ajatusta Itämerestä veljeskansojen kotina. Kirjailija itse on asettunut asumaan Viroon, ja tämä teos pohtii ja esittelee virolaisuuden monia ulottuvuuksia ja kerrostumia. Kirja on painettu Tallinnassa, mutta ymmärtääkseni siitä ei ole suunnitteilla vironkielistä käännöstä. Voisin kuvitella, että aihe kiinnostaisi kovastikin.
* *
Me suomalaiset uskomme tietävämme etelänaapuristamme melko lailla, ja matkailijoina saatamme jonkin verran tietääkin, mutta Toisten virolaisten valtakunta -teos sukeltaa hyvin syvälle ja kauas sekä perimätietoon, kansanuskomuksiin että historiaan. Kirjan sivuilla kerrotaan muun muassa villejä tarinoita merkillisistä ihmisistä ja heidän kohtaloistaan, uppoudutaan filosofisiin teemoihin ja suuntauksiin sekä kulttuurin merkitykseen. Viron maaperällä vaikuttaneiden merkkihenkilöidenkin elämänkaaret tulevat tutuiksi. Hytösen katsauksissa seurataan asioita perusteellisesti. Paikat, ajat ja nimet vilisevät lukijan silmissä ja mielessä.
Tarttumapintaa siis riittää, aina kulloisenkin lukijan oman kiinnostuksen ja harrastuneisuuden mukaan. Teoksessa on kosolti poimittavaa ja sulateltavaa. Samalla tavoin kirjoittajakin lienee aiheensa valinnut: uteliaana, ei valistusmielessä. Jotkin henkilöt, tapahtumaketjut tai historian liikahdukset valtaavat sivutilaa enemmän kuin toiset. Keskivertosuomalaiselle kenties vain pintapuolisesti tutut virolaisteemat kuitenkin avartuvat, tieto lisääntyy ja ahaa-elämyksiäkin syntyy. Jos taas kirjoittajan perinpohjaisuus välillä uuvuttaa, mikäpä estää siirtymästä seuraavaan lukuun, joka ehkä viekin mennessään.
* *
Ville Hytösen Toisten virolaisten valtakunta -teoksen anti on miltei kaikenkattava, mutta silti hieman epätasapainossa. Ikään kuin olisi kahmaistu liikaa kerrottavaa samojen kansien sisään. Tämä seikka ei kuitenkaan vähennä omakohtaisuudella ryyditetyn tietokirjan merkitystä tai viehätystä. Tosin kirjassa esitelty henkilökirjo on sekin niin runsas ja monipuolinen, että lukijaa voi jäädä askarruttamaan kysymys: keitä mahtavat olla ne jäljelle jäävät toiset virolaiset, kun nämä kirjan toiset virolaiset tuntuvat kattavan koko valtakunnan?
Ville Hytönen on Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Kirjailija-lehden päätoimittaja. Hän on toiminut myös kustantajana sekä tamperelaisen (jo lakkautetun) Tulenkantajien kirjakaupan toisena isäntänä. Omaa kirjallista tuotantoa Hytösellä on kuutisenkymmentä teosta: romaaneja, runoutta, lastenkirjoja ja asiaproosaa.
Ritva Alpola
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Taitavia runoja kipeästä aiheesta – arviossa Karla Löfgrenin Seitsemän vuoden tulva
KIRJAT | Tamperelaisen Karla Löfgrenin esikoisrunokokoelma käsittelee traumasidosta ja kaltoinkohtelua. Löfgrenin aiemmat teokset ovat uskonnonfilosofisia tietokirjoja.
Kuvitettua historiaa Suomen pohjoisimmasta linnasta – arviossa Ilpo Koskelan Oulun linna
KIRJAT | Sarjakuvamainen kerronta yhdistyy lastenkirjallisuudesta tuttuihin näyttäviin kuviin ja tietoteksteihin Ilpo Koskelan teoksessa.
Kaunis romaani pohjoisen murteella – arviossa Mattias Timanderin Metsä ei sinusta lähde
KIRJAT | Hieno romaani kodin ja oman itsensä etsimisestä ja rohkeudesta tehdä sen mukaan, mikä parhaalta tuntuu.
Jukka Itkosen unenomaiset tarinat askarruttavat – arviossa Viisikko kuusikossa
KIRJAT | Viisikko kuusikossa sisältää 14 lyhyttä kertomusta. Kokonaisuutta voisi luonnehtia kokoelmaksi absurdeja unenomaisia tarinoita.







