Václav Havelin tekstejä pitäisi lukea suomalaisissakin kouluissa – arvostelussa tekstikokoelma Euroopan toivo

01.11.2020

”Havel ikuisesti”, julisti teksti Prahan kansallismuseon seinään ripustetussa kankaassa vuonna 2014. Kuva: Wiki Commmons

KIRJAT | ”Jos demokraattista järjestystä kannattavat eivät onnistu vakiinnuttamaan Euroopan sisäistä rakennetta yhdeksi poliittiseksi kokonaisuudeksi oikealla hetkellä, toiset alkavat muokata sitä toiseen suuntaan ja demokraatit jäävät nuolemaan näppejään”, toisinajattelijasta presidentiksi kasvanut Václav Havel varoitti jo 24 vuotta sitten.

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Václav Havel: Euroopan toivo. Esseitä ja puheita 1978–2002

  • Suomentanut ja valikoinut Minna Suikka
  • niin & näin, 2020.
  • 213 sivua.

Berliinin muurin murtuminen ja itäblokin maiden vapautuminen sirpin ja vasaran otteesta olivat minun ikäisilleni vahva sukupolvikokemus.

Loppuvuodesta 1989 jouluostoksille suunnatessa oli suorastaan pakko jäädä kuuntelemaan autoradiota, joka juuri sillä hetkellä välitti suoraa kuulokuvaa Romanian vallankumouksesta ja Nicolae Ceaușescun kaatamisesta.

Sittemmin on virrannut paljon vettä Tonavassa, Reinissä ja vähäisemmissä puroissa. Se, mikä näytti mahdolliselta ja väistämättömältä 1990-luvun alussa, on vaihtunut kasvavaan epävarmuuteen, pelkoon ja kammotukseen. Mitä kaikkea olemmekaan maailmalle tehneet, ja miten se loukattuna meille vastaa.

Nyt tarvittaisiin tolkun, rauhan ja vakaan uskon ääniä. Sellaisia kuin Václav Havel. Hänet tuoni kuitenkin korjasi jo yhdeksän vuotta sitten.

Ketä on jäljellä? Angela Merkel, ja hänkin väistyy kohta. Kuka sen jälkeen puolustaa yhteisen Euroopan ideaa? Ja ylipäänsä jaksaa uskoa siihen?

Peruskirja 77 kaatoi kommunismia

Václav Havel (1936–2011) kulki pitkän tien kommunistisesta Tšekkoslovakiasta koko Euroopan kunnioittamaksi, joskin kiistellyksi johtajaksi. Eräänlaiseksi maanosamme omaksitunnoksi.

Havel oli yksi organisaattoreista, kun tšekkiläiset taiteilijat ja toisinajattelijat tammikuussa 1977 julkaisivat Charta 77:n eli Peruskirja 77:n. Siinä ryöpytettiin olan takaa maan kommunistista politiikkaa sekä perus- ja ihmisoikeusrikkomuksia.

Tästä aloitteesta saamme kiittää Helsingistä alkanutta Etyk-prosessia. Siinähän kävi niin, että lähinnä täytteeksi ja länsimaiden hyvittelemiseksi Etyk-sopimukseen kirjatut ihmisoikeuspykälät alkoivatkin nakertaa sosialistisen leirin perustuksia yllättävän tehokkaasti.

Vain 16 vuoden kuluttua Helsingin kokouksesta koko reaalisosialismin pilvilinna Neuvostoliittoa myöten oli lakannut olemasta.

Havel näki kehityksen ja sen mahdollisuudet kirkkaasti. Hän tykittää olan takaa, mutta aina tyylikkäästi, maltillisesti ja hyvin perustellen suunnitelmatalouden ja kommunistisen ideologian heikkouksia ja puutteita.

”Ideologian turvin järjestelmä hallitsee kaikkea ja varmistaa oman jatkuvuutensa. Se on järjestelmän ulkoisen vakauden peruspilareita. Tämä pilari lepää kuitenkin hyvin epävakaalla perustalla: valheiden varassa. Se pysyy pystyssä niin kauan kuin ihmiset suostuvat elämään valheessa”, Havel kirjoitti pitkässä klassikkoesseessään Voimattomuuden voima vuonna 1978.

”Järjestelmät ovat ihmisiä varten, ei päinvastoin. Ideologiat unohtavat aina tämän. Kommunismi on osoittanut meille havainnollisesti, mihin tällainen unohtaminen voi johtaa”, hän jatkoi Kesämietteitä-esseessä vuonna 1991.

Avara ajattelija näki luonnon arvon

Näytelmäkirjailija, esseisti, toisinajattelija ja aktivisti Havel nousi Tšekkoslovakian 10. presidentiksi vuodenvaihteessa 1989 Kansalaisfoorumin ehdokkaana. Vuodet 2004–2011 Havel edusti maansa vihreää puoluetta.

Hän ei kuitenkaan halunnut lokeroida itseään tiukasti mihinkään poliittiseen suuntaukseen vaan ilmoitti seisovansa kaikkien poliittisten jakolinjojen välimaastossa ja olevansa niistä riippumaton. Siis takuulla ei sosialisti, mutta ei kapitalistikaan. Havel kuului roomalaiskatoliseen kirkkoon.

Riippumattomuus yhdistettynä harvinaisen avaraan mielenmaisemaan teki Havelista kaikkien vääryyksien tarkkanäköisen kriitikon. Esimerkiksi hänen varhaiset näkemyksensä ympäristönsuojelun merkityksestä ja ihmisen tarpeesta kunnioittaa luonnon asettamia rajoja olivat käsivarren mitan edellä useimmista muista.

Euroopan Havel mielsi kokonaisuudeksi, yhteiseksi arvoksi, joka tarvitsee puolustajansa – ja jolla on myös valuvikansa. Eurooppa kykenee liian harvoin nousemaan ”jokapäiväisen pyristelyn yläpuolelle ja ryhtyä syvälliseen itsetutkiskeluun osana sivilisaatiotamme… tätä Eurooppaa kiinnostaa enemmän Brysselin tukien jakaminen.”

Eikä Havelin aikana edes ollut tai tunnistettu pakolaiskriisiä, koronapandemiaa, ääri-islamin terroriuhkaa, äärioikeiston möyhyämistä, trumpismia, päälle kaatuvaa ilmastonmuutosta tai eläinlajien joukkotuhoa. Euroopan ulkoiset ja sisäiset uhat liittyivät enempi vähempi Venäjään ja sen toimintaan.

No, tämäkään vaaramomentti ei sittemmin ole ainakaan hellittänyt.

Koululaiset: tarttukaa Havelin ideoihin

Olisi todella mielenkiintoista tietää, mitä mieltä Havel olisi Euroopan ja maailman 2020-luvun haasteista. Tai oman maansa ja naapurimaiden nykypolitiikasta, jota seuraamalla välillä vaikuttaa siltä, ettei ensin natsismin ja sitten kommunismin pimeistä vuosista ole opittu kerrassaan mitään.

Kouluille vinkiksi: jakakaa Havelin kirjoituksia ja ajatuksia lukion äidinkielen tunneilla oppimateriaalina. Voi syntyä hyvää keskustelua, väittelyjä ja pohdintaa. Siitä kiitos suomentaja Minna Suikalle, joka toi Václav Havelin lähemmäksi suomalaisia.

Kari Pitkänen

nn havel netti

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This