Unenomainen trilleri tytön kuolemasta – arviossa Alia Trabucco Zerànin Puhdas

Kuvat: Tammi / Lorena Palavecino

”En ole eksynyt aiheesta, älkää huoliko, tämä on vain tarinan ääriviivaa. Ja on tärkeää kierrellä reunamilla ennen kuin suunnistaa sisälle.”

Chileläisen Alia Trabucco Zerànin romaani Puhdas (Tammi, 2026) tosiaan kiertää reunamilla ennen kuin saadaan jonkinlainen vastaus ihmettelyyn: miksi? Kirjailija kyllä paljastaa jo alkulehdillä olennaisen asian: ”Tyttö on kuollut.” Kirjailija kehottaa jättämään kaiken muun sikseen ja keskittymään kuulemaan.

Tarinan kertoja on Estela, Es-te-la Gar-cí-a. Korostus on tarpeen, jotta tarina tulee kuulluksi, sillä kertoja on yleensä näkymätön ja kuulumaton kotiapulainen.

Estela tulee kotiapulaiseksi varakkaaseen perheeseen Santiagossa siinä uskossa, että pääkaupungissa voisi vaurastua. Maaseudulle Chiloén saarelle jäävä äiti vastustaa lähtöä, mutta Estela haluaa toteuttaa unelmansa.

Perheeseen kuuluu lääkäri-isä, jokseenkin töykeä mies, kuten Estela häntä kuvaa, ja metsäteollisuudessa työskentelevä rouva, joka oli viimeisillään raskaana. Rouvaa Estela kuvaa näin:

”Hänessä oli jotakin… Aivan kuin… Antakaahan kun mietin. Välinpitämättömyyttä. Ei se ole oikea sana. Halveksuntaa, sitä se oli. […] Hän laski naamion kasvoilleen huolellisesti joka aamu.”

* *

Tyttö syntyy viikko sen jälkeen, kun Estela on tullut taloon. Jo ensi hetkistä voi aavistaa, että kaikki ei ehkä suju auvoisasti. Kun tyttö kasvaa, käytöksen ongelmat tulevat ilmeiseksi eikä lapsi vastaa vanhempiensa odotuksia.

Estela joutuu kantamaan suuren vastuun, mutta kokee ympärillään välinpitämättömyyttä ja kylmyyttä. Hän asuu keittiön takahuoneessa, mutta koti se ei ole. Trabucco Zeràn kuvailee mielenkiintoisesti Estelan kokemuksia, joissa hän ikään kuin irtaantuu ruumiistaan ja tarkastelee unenomaisesti itseään ulkopuolisena.

Hän päättää usein lähteä pois, mutta ei lopulta osaa irrottautua perheestä. Vuotta seuraa toinen, kolmas ja aina seitsemään asti. Palkasta isoin osa menee serkulle, joka sanoo huolehtivansa jalkansa loukanneen äidin hoivasta kotisaarella.

Tyttö kuolee, kuten kirjailija jo alussa kertoo. Kuka on syyllinen ja miksi tyttö kuolee? Estela kertoo tarinaansa, mutta kuuleeko kukaan.

* *

Puhdas on romaani näkymättömistä ihmisistä, tässä tapauksessa Estelasta, joka siivoaa, silittää, laittaa ruoat ja jonka odotetaan sulkevan silmät ja korvat isäntäperheen ongelmilta ja jolle ne kuitenkin samalla sälytetään.

Tällainen varjojen yhteiskunta on olemassa kaikkialla. On kotiapulaisia ja niitä, jotka siivoavat ympäristöämme tai raatavat ravintoloissa olemattomalla palkalla, myös meillä Suomessa. Kuinka usein kuljemme ohi heitä näkemättä? Trabucco Zeràn kirjoittaa näkyväksi yhden tarinan, joka on syytä kuulla ja miettiä samalla muita huomiotta jääviä tarinoita.

Puhdas on palkittu Prix Femina ètranger -palkinnolla, ja Tabucco Zerànin esikoisromaani La resta on ollut Booker-ehdokkaana 2019, ja hänen tietokirjansa Las homicidas voitti British Academy Book Prizen vuonna 2022. On hyvä lisä Tammen Keltaiseen kirjastoon, että tämä chileläinen kirjailija on päässyt mukaan numerolle 562. Emmi Ketosen suomennos on erittäin sujuvaa luettavaa.

Marjatta Honkasalo

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua