Kuva: Docendo
KIRJAT | Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovinen on koonnut 35 hänelle rakasta virttä, joiden merkityksellisyydestä hän kertoo lahjakirjaksi puetussa opuksessa.
”Kokonaisuus tuntuu heppoiselta, peräti helppohintaiselta.”
ARVOSTELU
Eero Huovinen: Rakkaimmat virteni
- Docendo, 2025.
- 74 sivua.
Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovinen on koonnut 35 hänelle rakasta virttä, joiden merkityksellisyydestä hän kertoo lahjakirjaksi puetussa opuksessa.
Eero Huovinen tuli laajalti tunnetuksi”tsunamipiispana”, kun hän suuren tragedian edessä murtui sanattomaksi ja itkuiseksi. Uudessa kirjassa hän korostaa virsien vahvaa voimaa: ”Kun elämä kääntyy rajoillensa, silloin virret auttavat.”
Rakkaimmat virteni (Docendo, 2025) on kovakantinen ja isolla fontilla painettu. Aukeamalla on säkeistö tai pari valitusta virrestä, Huovisen pohdiskeleva teksti ja suuri värikuva jostain taideteoksesta, maisemasta tai atmosfääristä. Aukeamalla ei nimetä kuvien taideteoksia; lista niistä ja niiden tekijöistä löytyy toki pienellä tekstillä viimeiseltä sivulta. Valokuvien ottajista ei ole väliä, niillä on vain kuvatoimistolähde. Tulee olo, ettei kustantamossa ole tehty asiaan kuuluvia töitä.
Kirjassa virret ovat tekstejä, parhaimmillaankin runoja. Vain muutaman yhteydessä viitataan siihen, että virrellä on myös säveltäjä. Virrelle – ja ylipäänsä laululle – olennaista lie kuitenkin sävelmän ja tekstin yhteiselämä. Piispa on nyt oikonut sieltä, missä aita on matalin eli jättänyt virren musiikillisen ulottuvuuden kokonaan käsittelemättä. Pintaa raaputtamalla virren vaikuttavuus kun saattaakin löytyä sävelmästä: sävellajista, melodialiikkeistä ja rytmistä.
Uskon, että kompetenssia olisi löytynyt myös sävelmäpuolella. Virren nuottikuvaa kaipasin etenkin hiukan oudommille virsille – ainakin muutama alkutahti olisi aukeamalle mahtunut. Vielä maassamme monet lukevat nuotteja.
Huovisen pohdinnat ja oivallukset ovat huovismaisia, yksinkertaisia ja paikoin humoristisia.
Kokonaisuus tuntuu heppoiselta, peräti helppohintaiselta. Ihmettelen, ketä Docendo houkuttelee Eero Huovisen avulla piiriinsä.
Marja Mustakallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.